Olen aina rakastanut tietokirjallisuutta, mutta tänä vuonna rakastuin siihen jollain tapaa uudelleen. Luin vuonna 2025 enemmän tietokirjoja – lähinnä historiakirjoja – kuin aikoihin. Ehkä innostustani lietsoi se, että en ole enää opiskelija enkä siksi joudu jatkuvasti lukemaan tietokirjoja ja -artikkeleita esseitä ja tutkielmia varten. Oli syynä mikä tahansa, olen niin onnellinen, että olen taas syvällä tietokirjakuopassa ja olen saanut kartoitettua henkilökohtaista historiakirjastoani kaikenlaisilla kiehtovilla teoksilla.
Tänään haluan höpötellä kymmenestä parhaasta tietokirjasta, jotka luin vuonna 2025. Kirjat eivät ole listattuna paremmuusjärjestyksessä. Lista kuvastaa aika hyvin historiarakkauteni eri sfäärejä: top kymppiin mahtuu muun muassa queer-historiaa, seksin historiaa, 1500-1600-luvun kuninkaallishistoriaa, rikoshistoriaa, ja antiikin Kreikan ja Rooman historiaa. Suosittelisin kaikkia näitä kirjoja koko sydämestäni.
A Curious History of Sex (Kate Lister)
Kate Lister on yksi historioitsijaidoleistani. Rakastan hänen podcastiaan Betwixt the Sheets ja, näin aloittelevana seksuaalisuuden ja sukupuolen tutkijana, arvostan kovasti hänen tekemäänsä työtä mm. seksityön historian tutkimuksen parissa. Ei siis ole yllätys, että rakastin hänen esikoisteostaan A Curious History of Sex, jossa hän paneutuu kouralliseen seksiin liittyviä ilmiöitä (mm. lemmenrohdot, neitsyystestit, intiimialueiden karvoitus ja seksilelut) ja kuvaa niihin liitettyjä olettamuksia, pelkoja ja ajatuksia eri historiallisina aikakausina. Listerin tapa kirjoittaa on aivan hulvaton, mutta hänen tekstinsä ei koskaan mene mauttoman puolelle, esimerkiksi puhuttaessa vakavista seksiin liittyvistä teemoista, kuten seksuaalisesta väkivallasta. Haluan lukea kaiken mitä Lister ikinä julkaisee, aivan kuten haluan kuunnella jokaikisen jakson hänen podcastistaan.
Queen James: The Life and Loves of Britain's First King (Gareth Russell)
The Young Alexander: The Making of Alexander the Great (Alex Rowson)
Olen ollut pakkomielteisen kiinnostunut Aleksanteri Suuresta jo yli 10 vuotta ja olen lukenut hänestä aika monta kirjaa. Alex Rowsonin The Young Alexander on kuitenkin ensimmäinen lukemani teos, joka keskittyy vain ja ainoastaan Aleksanterin elämään ennen hänen legendaarista, kymmenvuotista sotaretkeään Persiassa. Oli ilahduttavaa keskittyä kerrankin aikaan ennen kuin hänestä tuli "Suuri", kun hän oli vasta Makedonian kuninkaan Filippoksen poika ja oletettu perijä. Rowson perehtyy teoksessaan muun muassa Aleksanterin perheeseen, ystävyyssuhteisiin, koulutukseen ja varhaisiin sotakokemuksiin. Koska Rowson on arkeologi, hän hyödyntää tekstilähteiden ohella makedonialaisia raunoita ja esineistöä luodessaan kuvaa maailmasta, jossa Aleksanteri varttui. Rowsonin kirja pahensi obsessiotani Aleksanterista entisestään.
The Fall of the House of Byron: Scandal and Seduction in Georgian England (Emily Brand)
Lordi Byron on yksi historian kuuluisimpia runoilijoista. Hänet tunnetaan myös myrskyisästä yksityiselämästään ja aikansa ihmisissä herättämästään palavasta ihastuksesta ja tuomitsevasta pahennuksesta. Hän ei kuitenkaan ollut sukunsa ainut skandaalinkäryinen vesa. Kirjassaan The Fall of the House of Byron, Emily Brand pureutuu runoilija-Byronia edeltäneisiin sukupolviin (erityisesti hänen isoisäänsä, isotätiinsä ja isosetäänsä) joiden tarinat sisälsivät salasuhteita, murhia, insestiä, haaksirikkoja, kiellettyjä avioliittoja, pelivelkoja ja vaikka mitä muuta. Tämä erinomainen kirja asettaa runoilijan sukunsa kontekstiin, asettaa etusijalle vähemmän tunnettujen Byronien tarinat ja kuvaa kiehtovasti georgiaanisen ajan maailmaa, asenteita, sukupuolirooleja, merenkäyntiä ja yläluokan elämää. Välillä minun oli lähes hankala uskoa, että nämä Byronit todella tekivät kaiken mitä tekivät, mutta, kuten sanonta kuuluu, totuus on usein fiktiota kiehtovampaa.
American Eve: Evelyn Nesbit, Stanford White, the Birth of the "It" Girl and the Crime of the Century (Paula Uruburu)
Löysin Paula Uruburun American Even sattumalta käytettyjen kirjojen hyllystä Rosebudista. Ostin sen, koska olen tänä vuonna ollut todella kiinnostunut rikoshistoriasta ja kirjan nimi lupaili, että käsiteltävä Stanford Whiten murha oli "vuosisadan" rikos. En odottanut kirjan tekevän minuun näin suuren vaikutuksen ja, että vielä kuukausia sen jälkeen kuin käänsin viimeisen sivun, löytäisin itseni ajattelemasta kaunista, kiehtovaa ja traagista Evelyn Nesbitiä, häntä piirittäneitä miehiä ja Stanford Whiten mediamyrskyn aiheuttamaa kuolemaa. Arvostin sitä, miten paljon suoria lainauksia Evelynin omista teksteistä Uruburu sisällytti kirjaansa ja miten hän tutkiskeli "kullatun ajan" ("gilded age") New Yorkin kulttuuria, taidemaailmaa, arvoja ja mediameininkiä tämän murhatapauksen kautta. American Eve oli ehdottomasti tämän top 10 -listan yllättävin kirja. En uskonut, että rakastaisin sitä näin paljon.
Messalina: The Life and Times of Rome's Most Scandalous Empress (Honor Cargill-Martin)
Keisari Claudiuksen vaimo Messalina on yksi antiikin historian pahamaineisimmista naisista. Hänet muistetaan väkivaltaisena seksipetona, joka karkaili keisarin palatsista öisin työskentelemään bordellissa, koska hän oli vain niin kyltymätön. Hän oli kaikinpuolin huono ja paha nainen. Vai oliko? Upeassa teoksessaan Messalina: The Life and Times of Rome's Most Scandalous Empress, Honor Cargill-Martin pyrkii kuorimaan tämän historiallisen naisen ympäriltä vuosituhansien misogynian kerrokset ja tuomaan esille Messalinan älykkyyden, poliittisen toimijuuden ja inhimillisyyden. Hän pureutuu Messalinasta kirjoitettuihin myytteihin ja todistaa monet niistä perättömiksi tai ainakin täysin suurennelluiksi. Cargill-Martinin kirjoitustyyli pitää lukijan otteessaan ja hänen kykynsä herättää antiikin Rooman keisariajan maailma henkiin on vaikuttavaa.
Story of a Murder: The Wives, the Mistress and Dr. Crippen (Hallie Rubenhold)
Liian usein, kun ihmiset kirjoittavat true crime -tapauksista, he keskittyvät murhaajaan. Kirjassaan Story of a Murder, Hallie Rubenhold kuitenkin palauttaa Crippen tapauksena tunnetun murhan keskiöön sen olennaisimman hahmon: murhan uhrin, Belle Elmoren, laulajan ja hyväntekeväisyysaktivistin. Pidin kirjassa siitä, miten Rubenhold keskittyy kuvaamaan mahdollisimman monen Bellen tai Crippenin tunteneen ihmisen näkemyksiä tapahtuneesta. Ääneen pääsevät vaimonsa murhannut Crippen ja tämän kylmäävä salarakastajatar, Ethel, kuten myös murhaa tutkineet poliisit ja lääkärit, Bellen ystävät, kolmen keskeisen hahmon perheet, ja ihmiset, jotka vain satunnaisesti törmäsivät Belleen, Crippeniin tai Etheliin. Rubenhold tuo hienosti esille sen, kuinka murhan kaltainen tapahtuma koskettaa lukemattomia ihmisiä jollain tavalla. Hän on historiallisen true crime -kirjallisuuden ehdoton tähti.
Queer Georgians: A Hidden History of Lovers, Lawbreakers and Homemakers (Anthony Delaney)
En tiedä olenko koskaan aiemmin itkenyt lukiessani tietokirjaa. Ainakaan en ole koskaan vollottanut niin paljon kuin lukiessani Anthony Delaneyn esikoisteosta Queer Georgians. Delaneyn kirjoitustyyli ja se miten hän ei arkaile kuvailla miten hän queer-ihmisenä koki näiden historiallisten queer-henkilöiden tutkimisen, saivat minut herkistelemään useampaan otteeseen. Delaneyn teos sukeltaa georgiaanisen maailman eri sfääreihin – lukija pääsee viettämään aikaa niin yläluokkaisissa kartanoissa kuin työläisten suosimissa Molly-taloissa – ja sisältää rakkaustarinoita, seikkailuja, tragedioita ja tarinoita yhteisöllisyyden voimasta. Erityisesti keskiöön nousee kodinluominen, perheet, varhaiset queerit "avioliitot" ja sukupuolen monimuotoisuus. Delaney myös haastaa perinteisiä tulkintoja joistain historian merkittävimmistä queer-hahmoista, kuten Anne Listeristä ja Chevalier d'Eonista.
Writing on the Wall: Graffiti, Rebellion and the Making of Eighteenth-Century Britain (Madeleine Pelling)
Madeleine Pellingin Writing on the Wall oli teos, jota lukiessani pystyin lähes tuntemaan kuinka aivoni kehittyivät ja kuinka ymmärrykseni Britannian turbulentistä 1700-luvusta muovautui. 1700-lukua, erityisesti ns. "pitkän 1700-luvun" loppua, romantisoidaan usein: se on hienostunut ja romanttinen aikakausi jolloin Jane Austen kirjoitti ja Netflix-draama Bridgerton tapahtuu. Tosiasiassa, tämä vuosisata oli täynnä poliittista kuohuntaa, uskonnollisia kapinoita, sortoa, vallankumouksia (ei Britanniassa, mutta Euroopassa), kiivaita debatteja ja nopeaa teknologista kehitystä, jolla oli sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Kirjassaan Pelling keskittyy graffitin merkitykseen tällä aikakaudella, ja esittää oman tulkintansa siitä, miten tällä värikkäällä vuosisadalla graffiti muuttui arkipäiväisestä ilmiöstä vaaralliseksi ja kielletyksi kapinoinniksi.
Lady Killers: Deadly Women Throughout History (Tori Telfer)
Tori Telferin Lady Killers on katsaus joidenkin historian merkittävimpien naissarjamurhaajien tarinoihin sekä siihen miten heistä on raportoitu ja kirjoitettu. Erityisesti keskiöön nousee se, miten heidän sukupuolensa on vaikuttanut heidän maineeseensa ja siihen miten ja miksi he tekivät rikoksensa. Telfer kirjoittaa muun muassa palvelijattariaan kiduttaneesta herttuatar Bathorysta, miehiään tappaneesta "kikattavasta mummista" Nannie Dossista ja siskoksista Rayasta ja Sakinasta, jotka piinasivat ja tappoivat heidän bordellissaan työskennelleitä naisia. Telferin teksti on paikoittain, aiheen huomioon ottaen, yllättävänkin hauskaa, mutta hän ei silti vähättele julmuuksia, joista kirjoittaa. Kirja sai minut pysähtymään ja pohtimaan miten suhtaudumme naisten väkivaltaan, miten se pelottaa meitä aivan omanlaisellaan tavalla ja miten nämä murhaavat naiset olivat sekä misogynian uhreja että kamalia tappajia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti