Kiehtovin aikakausi, mistä haluaisin oppia lisää ja muita pohdintoja historiasta – The History Challenge Tag

Historiasta höpöttäminen on yksi lempipuuhiani – ei se kai ole ihme, olenhan sentään historioitsija. Joten kun törmäsin YouTubessa seikkaillessani tähän tagiin, aloin välittömästi tehdä tätä postausta. 

En ole täysin varma siitä, kuka alunperin loi tämän tagin, mutta löysin kysymykset YouTube-kanavalta Literalily Smitten. Olen suomentanut kysymykset itse – ne eivät ole sanasta sanaan tarkkoja suomennoksia, lähinnä pyrin kääntämään kysymyksen perusidean.

1. What first got you into history? / Mikä sai sinut innostumaan historiasta?

Tämä on hankala kysymys, koska en tarkalleen ottaen muista mikä minut sai alunperin rakastumaan historiaan. Muistan, että ensimmäinen rakkauteni oli muinaisen Egyptin maailma, kulttuuri ja taide, mutta en ole varma alkoiko tämä innostus nähtyäni DreamWorksin upean Egyptin prinssi -animaation, vai pidinkö Egyptin prinssistä siksi, että pidin muinaisesta Egyptistä. Sanoisin, että oli miten oli, rakkauteni historiaan alkoi Egyptin jumalista, taiteesta ja pyramideista. Äitini – joka on myös kova historianörtti – oli todella merkittävä osa historiainnostukseni alkamista, koska hän aina osti minulle kirjoja aiheesta kuin aiheesta ja jutusteli kanssani oppimistani jutuista. Oheisen kuvan kirja, Anne Millardin Maailman pyramidit oli yksi monista lapsuuden Egypti-innostustani ruokkineista kirjoista.

2. What is your favorite history book / author? / Mikä on suosikki historiakirjasi tai -kirjailijasi?

Tällä hetkellä sanoisin, että suosikkihissatietokirjani on Kate Listerin A Curious History of Sex – se on myös paras kirja, jonka olen tänä vuonna lukenut. A Curious History of Sex on katsaus kouralliseen seksuaalisia ilmiöitä ihmiskunnan historiasta – Lister pohtii mm. seksityötä, ruoan ja seksin suhdetta, neitsyyden ideaa (rakastin sitä, miten Lister kumoaa kaikki neitsyyteen liitetyt perinteiset väärinkäsitykset ja myytit!) ja teknologian vaikutusta seksiin. Kirjassaan Lister onnistuu olemaan yhtäaikaa sekä hulvattoman hauska että luotettava ja pätevä. Kirjassa on myös paljon todella kiehtovia valokuvia.

Pidän Listeristä kirjailijana ja ihailen häntä oman alani asiantuntijana, mutta koska olen lukenut vasta yhden hänen kirjoittamansa kirjan, en koe, että voin julistaa hänen olevan suosikkikirjailijani historiallisen tietokirjallisuuden maailmasta. Suosikkini, sanoisin, on tällä hetkellä antiikin Roomasta kirjoittava Emma Southon, joka on julkaissut kolme upeaa teosta: The History of the Roman Empire in 21 Women, Agrippina ja A Fatal Thing Happened on the Way to the Forum. Listerin lailla hänkin tarjoilee lukijalleen kiehtovia faktoja ja anekdootteja ja erinomaista historiallista analyysia maustettuna hervottomalla huumorilla. Hän on ilmoittanut, että hänen seuraavat kirjansa käsittelevät orjuuden merkitystä roomalaisessa maailmassa ja keisarillisen hovin elämää. Kuva on Southonin nettisivuilta.

3. What is your most anticipated history book you've not read yet? / Minkä historiakirjan lukemista odotat eniten?

Tällä hetkellä himoitsen aika tasavertaisesti kolmea teosta!

Andrew Staufferin Byron: A Life in Ten Letters, joka kertoo pahamaineisen runoilijan lordi Byronin elämäntarinan kymmenen hänen itse kirjoittamansa kirjeen kautta. Olen viime kuukausina perehtynyt Byroniin ja hänen sukuunsa (vietin jopa yksi päivä useamman tunnin lukien hänen kirjeenvaihtoaan siskonsa, ja rakastettunsa, Augustan kanssa), ja haluan jatkaa näitä "opintojani". Olen kuullut Staufferin teoksesta paljon kehuja, joten haluan aloittaa siitä.

Gareth Russellin Queen James: The Life and Loves of Britain's First King on kirja Englannin ja Skotlannin kuninkaasta Jamesista, joka tunnetaan kultturellina kuninkaana, jota kiehtoivat magia ja noidat (hänen aikanaan briteissä oli paljon noitavainoja), joka sponsoroi Raamatun uuden käännöksen (The King James Bible) ja jolla oli useita miespuolisia "suosikkeja" (kuuluisin heistä oli George Villiers, Buckinghamin herttua). Haluan tietää lisää tästä Jamesista ja hänen vaiheistaan.

Anthony Delaneyn Queer Georgians: A Hidden History of Lovers, Lawbreakers and Homemakers julkaistaan syyskuussa, joten joudun odottamaan sitä vielä jonkin aikaa. Tässä kirjassa Delaney sukeltaa georgiaanisen aikakauden (n. 1714–1830) maailmaan ja kuvaa usein unohdettujen queer-ihmisten elämäntarinoita ja pohtii yleisesti millaista oli elää queer-ihmisenä tällä aikakaudella. Erityisesti minua innostaa se, että Delaney on sanonut halunneensa erityisesti korostaa historiallisista tarinoista löytämäänsä queer-iloa.

4. What is your favorite time period? What book do you want to read / have read about it? / Mikä on suosikkiaikakautesi? Minkä kirjan olet lukenut tai haluat lukea tästä ajasta?

Vaikka olen viettänyt vuosia tehden tutkimusta, joka keskittyy 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun, minulle kaikista rakkain historiallinen aikakausi on antiikki (erityisesti Kreikka, mutta myös Rooma). Tämä eriskummallinen aikakausi on vallanut mieleni tavalla mihin en usko minkään muun historiallisen kauden koskaan pystyvän: luen jatkuvasti kirjoja aiheesta, kuuntelen podcasteja ja katson YouTubesta historioitsijoiden videoita. Rakastan antiikin kirjallisuutta. Harkitsin pitkään, että lähtisin opiskelemaan arkeologiaa tai antiikin kulttuuria ja historiaa, mutta olen iloinen, että päätin pitää antiikki-intoiluni harrastuksena. Siihen ei liity nyt mitään paineita tai deadlineja, ja saan lukea mitä haluan milloin haluan. Urani ja toimeentuloni ei riipu siitä. Se ei tunnu opiskelulta tai työnteolta koskaan. Oheinen kuva on minusta Akropoliin kukkulalla muutama vuosi sitten.

Olen tosiaan lukenut antiikista aika paljon tietokirjallisuutta, mutta suosikkejani ovat mm. Messalina: Empress, Adulteress, Libertine (Honor Cargill-Martin), The History of the Roman Empire in 21 Women (Emma Southon), Homer and His Iliad (Robin Lane Fox), Aleksanteri Suuri – Sankari ja myytti (Jaakkojuhani Peltonen), Sex on Show: Seeing the Erotic in Greece and Rome (Caroline Vout) ja Catullus' Bedspread: The Life of Rome's Most Erotic Poet (Daisy Dunn).

5. What time period would you like to learn more about? What book do you want to read / have read about it? / Mistä aikakaudesta haluaisit oppia lisää? Minkä kirjan olet lukenut tai haluat lukea tästä ajasta?

En keksinyt yhtä tiettyä aikakautta, josta haluaisin oppia lisää, joten vastaan tähän ns. teemalla, josta haluaisin lukea enemmän. Viime aikoina, rikollisuuden historia on alkanut kiehtoa minua, erityisesti henkirikosten historia. Perehtymällä esimerkiksi murhatapauksiin voi oppia todella paljon esimerkiksi aikakauden yhteiskunnasta, kulttuurista, normeista, sukupuolirooleista, luokkaeroista, lääketieteestä ja laista. Olen lukenut Tori Telferin Lady Killers: Deadly Women Throughout History, Emma Southonin A Fatal Thing Happened on the Way to the Forum: Murder in Ancient Rome ja Ben Hubbardin Poison: The History of Potions, Powders and Murderous Practitioners. Haluan lähitulevaisuudessa lukea Blessin Adamsin teokset Great and Horrible News: Murder and Mayhem in Early Modern Britain ja Thou Savage Woman: Female Killers in Early Modern Britain, ja Hallie Rubenholdin uuden kirjan Story of a Murder: The Wives, the Mistress and Dr. Crippen.

6. Who is your favorite person from history? What book do you want to read / have read about it? / Kuka on suosikkihenkilösi historiasta? Minkä kirjan olet lukenut tai haluat lukea tästä ajasta?

Aleksanteri Suuri. Hänellä on aivan omanlaisensa uniikki paikka sydämessäni. En niinkään ihaile häntä – hän oli megalomaaninen valloittaja, joka kylvi kärsimystä, kuolemaa ja tuhoa – mutta rakastan häntä. Hän kiehtoo minua, koska häntä voi tulkita niin monella eri tavalla ja hän voi olla eri asioita eri ihmisille. Hän on historiallinen henkilö, mutta niin moni asia mitä tiedämme hänestä on myyttien, tarujen, juorujen ja tarinoiden värittämää: todellista Aleksanteria on todella hankala löytää. Minua kiinnostaa hänessä eniten hänen persoonansa, perheensä, propagandansa, kulttuurinen merkityksensä ja hänen yksityiselämänsä. Olen queer-historioitsija, joten tietenkin hänen ja hänen läheisimmän kumppanina ja ystävänsä Hefaistionin suhde kiehtoo minua. Kuvan patsas on roomalainen kopio kreikkalaisesta patsaasta – tarkempi vuosi ei ole tiedossa, mutta patsas löytyy Rooman Capitoline Museumista. 

Olen lukenut hänestä monia kirjoja. Suosittelisin Bengt Liljegrenin elämäkertaa Aleksanteri Suuri, Jaakkojuhani Peltosen kirjaa Aleksanteri Suuri – Sankari ja myytti ja Andrew Chuggin kirjaa Alexander's Lovers. Lukulistallani on Alex Rowsonin The Young Alexander: The Making of Alexander the Great.

7. What history topic would you like to see more fiction / non-fiction about? / Mistä historiallisesta aiheesta haluaisit nähdä enemmän fiktiota tai tietokirjallisuutta?

Haluaisin löytää enemmän tieto- sekä fiktiokirjallisuutta suurista historiallisista tapahtumista ja merkittävistä aikakausista niiden ihmisten näkökulmasta, jotka usein jätetään ulos suurista historiallisista narratiiveista. Näitä ihmisiä ovat esimerkiksi naiset, queer-ihmiset, rodullistetut ihmiset ja etniset vähemmistöt, ja vähemmistöuskontojen jäsenet. Marginalisoitujen ihmisryhmien historiaa kirjoitetaan ja tutkitaan joka vuosi enemmän ja enemmän, mutta teoksiin jotka esimerkiksi, vaikkapa, korostavat mustien sotilaiden merkitystä maailmansodissa tai naisten roolia keisarillisen Rooman valtapeleissä, suhtaudutaan yhä usein nurjasti ja niitä pidetään woke-hömpötyksenä, mikä on perin turhauttavaa ja raivostuttavaa. Ainut tapa taistella tällaisia kommentteja vastaan on kirjoittaa, tutkia ja julkaista entistäkin enemmän. Koska olen päättänyt tehdä väitöskirjani sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisen historiasta, haluaisin eritoten löytää sukupuolen kirjavuutta käsitteleviä historiateoksia – kaksi teosta joiden lukemista odotan kovasti ovat Jen Manionin Female Husbands: A Trans History ja Kit Heyamin Before We Were Trans: A New History of Gender.

8. What non-book resources do you enjoy when learning about history? / Mitä ei-kirjallisia resursseja käytät opiskellessasi historiaa?

Kuuntelen jonkin verran podcasteja. Rakastan tohtori Kate Listerin podcastia Betwixt the Sheets: The History of Sex, Scandal and Society, jossa hän käsittelee tarinoita jotka "would make your history teacher blush" – tarjolla on jaksoja mm. seksin, kauneusihanteiden, rikollisten ja huumeiden historiasta. Tykkään myös todella paljon podcastista After Dark: Myths, Misdeeds and the Paranormal (juontajina tohtorit Anthony Delaney ja Maddy Pelling), jossa perehdytään, kuten podcastin nimestä voi päätellä, historian synkimpiin tarinoihin. He ovat tehneet jaksoja mm. kuuluisista teloituksista, sarjamurhaajista, taruista ja kummittelevista rakennuksista. Näiden podcastien ohella katson myös jonkin verran dokkareita HistoryHit-sivustolta – se on todellinen historianörttien aarreaitta. YouTubesta tykkään katsoa antiikin taidetta, historiaa ja kulttuuria käsittelevää MoAn Inc -kanavaa.

9. What's a fun history fact / quote you can share with us? / Minkä hauskan historiallisen faktan tai lainauksen voit jakaa?

Haluan jakaa teille sekä hauskan faktan että hauskan lainauksen. 

Yksi versio brittien kansallislaulun God Save the King/Queen synnystä menee seuraavanlaisesti. Laulun säveltäjän sanotaan olleen matkalla ja kuulleen lähellä olleiden ranskalaisten laulaneen laulua kuninkaansa, Louis XIV:n, lääketieteellisestä operaatiosta. Hän tykkäsi biisin melodiasta ja loi sen pohjalta maalleen kansallislaulun. Erityisen hupaisan tarinasta tekee se, ettei kyseessä ollut laulu mikä tahansa operaatiosta, vaan kuninkaan anaalifistelin korjausleikkauksesta. Oheisen kuvan Louis'ta  maalasi Charles Le Brun v. 1655.

Rooman keisari Vespasianuksen kerrotaan olleen aikamoinen hupiveikko ja heittäneen välillä ronskiakin läppää. Hän säilytti huumorintajunsa aina viimeiseen asti. Vespasianuksen sanotaan tokaisseen vain hetkeä ennen kuolemaansa: "Kas, taidanpa olla muuttumassa jumalaksi" – tällä hän tietenkin viittaa Roomalaisten tapaan julistaa keisarit heidän kuolemansa jälkeen jumaliksi ja palvoa heitä. Tämä tarina saa minut aina hymyilemään. Oheinen patsas keisarista tehtiin n. 70 jaa.