Tänään on aika esitellä uusin itse kehittelemäni book tag!
Kuten aina, olen luonut tagini jonkun minulle tärkeän asian pohjalta – en ole myöskään törmännyt tällaiseen tagiin missään muualla internetissä. Tämä kirja-tag perustuu eteläkorealaisen megasuositun bändin, BTS:n, nuorimmaisen, ihanaisen ja taitavan Jungkookin ensimmäisen soololevyn Goldenin biiseihin. Fun fact: minun ja JK:n syntymäpäivien välillä on vain pari päivää ja olemme syntyneet vielä samana vuonnakin! Kuten kaikki BTS:n poikien soololevyt, myös Golden on erinomaista kuunneltavaa. Suosikkibiisini ovat Seven (Explicit Ver.), Hate You, Standing Next To You ja Shot Glass of Tears.
1. "I wanna see it, in motion, in 3D" – 3D: A book you want to see film / TV adaptation of. / Kirja, josta haluaisit TV- tai leffa-adaptaation.
Susan Stokes-Chapmanin historiallinen, kreikkalaisen mytologian Pandora-hahmon myyttiin nojaava romaani Pandora kertoo Dorasta, joka asuu ankean antiikkikauppias-setänsä kanssa ja unelmoi urasta korujen suunnittelijana ja tekijänä. Sedän kauppaan ilmaantuu eräänä päivänä outo laatikko, jonka sisällä on vaasi. Dora palkkaa avukseen nuoren akateemikon, Edwardin, ja yhdessä he alkavat selvittää vaasin mysteeriä. Kun luin Pandoraa, kuvittelin mielessäni kuinka näyttävä elokuva se voisi olla hienoine, historiallisine pukuineen, antiikkiesineineen ja niin edespäin. Tykkään historiallisista leffoista, joissa on mukana hitunen magiaa ja mytologiaa, joten jos Pandorasta tehtäisiin leffa, singahtaisin riemuissani Finnkinoon katsomaan sen.
2. "Love me at my lowest / I'll love you when you're barely holdin' on" – Closer to You: A book that helped you at a difficult time in your life. / Kirja, joka auttoi sinua hankalana aikana.
Olin vuoden kansanopistossa, jossa suoritin historian perusopinnot. Opinnot oli kivoja, mutta kaikki muu vuodessa menikin sitten aikalailla päin mäntyä. Mielenterveyteni mureni pahemmin kuin koskaan aiemmin. Moni kirja auttoi minua selviytymään tuosta vuodesta. Yksi niistä oli Mackenzi Leen The Gentleman's Guide to Vice and Virtue, jossa seurataan kaoottisen aatelispojan Montyn seikkailua halki Euroopan hänen happaman nörtti-siskonsa ja parhaan ystävänsä ja palavan rakkautensa kohteen Percyn kanssa (he ovat ihana, hulvation trio!). TGGTVAV on yhä yksi suosikkikirjoistani ja olen ikuisesti kiitollinen sille kaikesta siitä ilosta jonka se minulle antoi tuona hyvin vaikeana aikana elämässäni.
3. "Monday, Tuesday, Wednesday, Thursday, Friday (seven days a week / Every hour, every minute, every second" – Seven (Explicit Ver.): A book that consumed you utterly. / Kirja, joka lumosi sinut täysin.
Terhi Tarkiaisen esikoisteos Pure mua on hulvaton ja ihanan kaistapäinen tarina Annasta, joka saa rikkailta snobi-vanhemmiltaan 30-vuotislahjaksi ikioman vampyyrin, jolla hän saa tehdä ihan mitä haluaa. Tarina imaisi minut mukaansa heti ensimmäisellä sivulla ja en millään malttanut lopettaa sen lukemista. Anna ja kirjan kaksi keskeistä vampyyria, Vlad ja Kalma, olivat kaikki loistavia hahmoja, ja pidin siitä miten kirjassa tasapainoteltiin tragedian ja komedian välillä. Tarkiaisen teksti sai minut hekottamaan ääneen julkisessa tilassa (pyydän täten anteeksi kaikilta kampukseni kahvilan muilta kahvittelijoilta).
4. "You know it's deeper than the rain / It's deeper than the rain / When it's deep like DNA / Something they can't take away" – Standing Next to You: A book that is, in some way, a part of you. / Kirja, joka on, jollain tavalla, osa sinua.
Jokaikinen kirja jonka luen jättää minuun jonkinlaisen jäljen – se voi olla hyvin pieni tai jättimäinen, mutta jälki mikä jälki. Eräs kirja, jonka koen muovanneen minua ihmisenä ja lukijana ja jättäneen minuun ikuisen polttomerkin, on Carlos Ruiz Zafónin mestarillinen Tuulen varjo. Luin tämän upean historiallisen, Barcelonaan sijoittuvan romaanin lukiossa ja rakastuin siihen välittömästi (kiitos kirjavinkistä kuuluu isosisarukselleni). Zafónin teksti on unenomaista ja koukuttavaa, ja hänen tarinansa hurmasi minut synkkyydellään ja intohimollaan. Olen lukenut sen vain kerran tuolloin lukiossa, mutta muistan yhä elävästi millaista sitä oli lukea ja kuinka vahvan tunnereaktion se minussa herätti. Luin kirjat jatko-osat osaa samanlaisessa huumassa, mutta Tuulen varjolla on sydämessäni erityinen paikka ja on yhä suosikkini sarjasta.
5. "And are we falling in love? Say yes or no / Yes or no, yes or no / Are you thinking 'bout us?" – Yes or No: A book where the couple took ages to figure out their feelings. / Kirja, jossa parilla kesti ikuisuus tajuta tunteensa.
Jane Austenin Emma on erinomainen esimerkki teoksesta, jossa pääparin molemmat osapuolet ovat niin pöhköjä, että he tajuavat rakastavansa toisiaan vasta kun ovat menettämäisillään toisensa. Sitä ennen molemmat elävät oudossa kuplassa, jossa kuvittelevat vain olevansa hyviä ystävyksiä. Emma ja Knightley ovat ihania, mutta rakkaudessa älykkäiksi heitä ei millään ilveellä voi kuvata. Emma on loistava friends-to-lovers -rakkaustarina, jossa on ihanan romanssin ohella myös monia ikimuistoisia sivuhahmoja, hulvattomia kommelluksia ja Austenille ominaista purevaa huumoria.
6. "Even if your stars collide and you're light years away / I'll be the same, I'll be the same / Tell me if my stars collide and I'm light years away / Would you do the same?" – Please Don't Change: A book about star-crossed lovers. / Kirja, jossa on tähtiinkirjoitettu, onneton rakkaustarina.
Rebecca Capraran Spin on uusi versio kreikkalaisen mytologian Arachnen tarinasta. Arachne esiintyy, ainakin tietääkseni, vain yhdessä tarinassa, jossa hän ylimielisyydessään haastaa Athenan kutomiskilpailuun. Caprara antaa Arachnelle taustatarinan, perheen, luonteen ja rakkaustarinan. Sanoisin, että Spin on ennen kaikkea Arachnen kasvutarina – romanssi jää siis vähemmälle huomiolle – mutta Arachnen ja Celandinen tarina varmasti viehättää kaikkia, jotka haluavat elämäänsä vähän haikeaa romantiikkaa, ensirakkauden huimaa ja hellää sapfolaista meininkiä.
7. "So I'm gonna hate you, I'm gonna hate you / Paint you like the villain that you never were" – Hate You: A book with a misunderstood / villainised character. / Kirja jossa on väärinymmärretty tai pahikseksi leimattu hahmo.
Durian Sukegawan kauniisti kirjoitettu, Tokiolaiseen dorayaki-puotiin sijoittuva Sweet Bean Paste kertoo entisestä vangista, joka koettaa aloittaa elämänsä uudelleen ja vanhasta rouvasta, joka on tullut vuosia yhteiskunnan kaltoinkohtelemaksi. Tokue sairastui nuorena Hansenin tautiin ja joutui, kuten kaikki tautia sairastavat joutuivat 1900-luvun Japanissa, suljetuksi karanteeniin vuosikymmeniksi. Romaani syventyy siihen millaista Tokuen oli kasvaa tällaisessa ympäristössä, menettää perheensä ikuiseksi ja elää elämänsä tämän taudin merkitsemänä ja ihmisten pelkäämänä. Ihmiset pitävät häntä yhä vaarallisena, huolimatta siitä, että hän ei ole vuosikymmeniin voinut levittää Hansenin tautia. Sweet Bean Paste oli osuva, haikea kuvaus ennakkoluuloista, pelon voimasta ja siitä, kuinka helposti me demonisoimme normaalista poikkeavia ihmisiä.
8. "Oh, I hoped you'd find somebody, I hope you know that somebody ain't me" – Somebody: A book that's just not for you. / Kirja, joka ei vain ole sinua varten.
Vivian Conroyn cozy crime -romaani Mystery in Provence oli ihan ookoo ja viihdyttävä, mutta ei mitään sen kummempaa tai suurempaa. Kun sain kirjan loppuun, laitoin sen heti kierrätyspinkkaan ja vain viikkoa myöhemmin olin jo unohtanut hahmojen nimet ja kirjan olennaisimmat tapahtumat. En aio siis jatkaa sarjan parissa, vaikka idea nuoresta naissalapoliisista tutkimassa murhia ympäri Eurooppaa on hauska ja on mahdollista, että ensimmäisen kirjan jälkeen sarjan laatu paranee. Tavallaan ymmärrän missä sarjan suosio piilee, mutta se ei vain ole minun juttuni.
9. "And he told me, 'Walk that walk alone / And talk that talk, you know / Cause you don't need no one to dance" – Too Sad to Dance: A book where someone finds independence. / Kirja, jossa joku oppii itsenäiseksi.
Huippusuositun Amanda Lovelacen esikoisteos Tässä prinsessa pelastaa itsensä on itsenäistymistä ja oman voiman, rohkeuden ja itsevarmuuden löytämistä käsittelevä runoteos, jossa hyödynnetään klassista prinsessa-tarinoiden kuvastoa. Tällä kertaa prinsessa ei kuitenkaan odota prinssiä, joka pelastaisi hänet tornista tai pahalta äitipuodelta, vaan keksii itse keinon taistella tiensä vapauteen. Lovelacen runous ei ole kovinkaan monimutkaista – monet kutsuvat häntä ns. Instagram-runoilijaksi – mutta muistan tykänneeni tästä kirjasta ja nauttineeni sen voimaannuttavista teemoista.
10. "Tell me, am I ever gonna feel again? / Tell me, am I ever gonna feel again? Got a shot glass full of tears / Drink, drink, drink, say cheers" – Shot Glass of Tears: A book where a character goes through unimaginable loss. / Kirja, jossa on hahmo, joka kokee käsittämättömän menetyksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti