En kirjoita blogiini tarpeeksi musiikista. Kuuntelen aina jotakin – kotonani ei ole koskaan hiljaista – ja musiikki on minulle ihan todella tärkeää, ja ansaitsisi siten enemmän postauksia. Siispä etsin YouTuben syövereistä musiikkia koskevan tagin jonka avulla pääsisin höpöttelemään edes joistain suosikeistani.
En ole varma onko hän tagin luoja, mutta löysin The Music Tagin Tara E:n kanavalta YouTubesta. Kysymykset olen suomentanut itse!
1. Favorite band / musician of the moment? / Tämän hetken lempiartisti tai -bändi?
Tämäpäs on hankala kysymys, koska vaikka minulla on ikisuosikkeja, minulla on myös aina lukuisia hetkittäisiä suosikkeja. Valinnanvaraa siis on rutkasti. Mutta ehkä tällä hetkellä sanoisin, että suosikkini on Sabrina Carpenter. Kuuntelen hänen musaansa ihan todella paljon, varmaan päivittäin. Pidän hänen häpeilemättömästä vibastaan, hänen rehellisistä lyriikoistaan ja hänen leikkisästä huumoristaan, joka säihkyy hänen sanoituksissaan sekä hänen videoissaan ja esiintymisissään. Sabrina on yksi uusia suosikkejani – muita ikisuosikkejani ovat mm. BTS, Taylor Swift, The Amazing Devil, INXS ja Panic! At the Disco. Se ketä kuuntelen eniten riippuu fiiliksestä: nyt minulla on meneillään pop-girlie vaihe, joten Sabrina soi luupilla.
2. One band you always come back to / Bändi jonka pariin aina palaat
Green Day! Olen kuunnellut heidän musaansa pienestä pitäen, siitä asti kun en osannut edes kunnolla englantia enkä siten ymmärtänyt lainkaan mistä he lauloivat. Se ei kuitenkaan estänyt minua huutamasta American Idiotin tai Holidayn sanoja biisien soidessa radiossa. En kuuntele Green Dayta välttämättä kovinkaan usein, mutta aina välillä mieleni tekee palata heidän musansa pariin – kun laitan lempparibiisini soimaan, muistan miksi rakastan heitä niin kovasti ja miksi he ovat ehdottomasti suosikki punk-bändini ikinä. Suosikkibiisejäni heiltä ovat mm. Jesus of Suburbia, 21st Century Breakdown, Homecoming, Minority, Church on Sunday ja King For a Day.
3. Favorite movie soundtrack / Suosikki leffa-soundtrack
On ihan pirun hankala valita paras instrumentaalinen soundtrack. Ehkä minun on kuitenkin pakko, näin elinikäisenä Star Wars -fanina vastata tähän minulle rakkaimmalla SW-soundtrackilla. John Williams tekee upeaa työtä kaikissa saagan leffoissa, mutta ehkä ikonisin niistä on, luonnollisesti, Uuden toivon musa. I mean, tässä leffassa soi ekaa kertaa Force Theme / Binary Sunset, prinsessa Leian teema ja kukapa ei bailaisi Cantina Bandin tahdissa sen kuullessaan? Bangereita toisensa jälkeen. Williams tekee hyvää työtä kaikissa saagan leffoissa – suosikkejani ovat myös mm. Sithin koston ja Jedin paluun soundtrackit.
Suosikki-soundtrackini, joka koostuu lähinnä lauluista on Coen veljesten Inside Llewyn Davis -leffan soundtrack. Soundtrackin biisit eivät vain soi leffan taustalla, vaan lähes kaikki niistä myös esitetään elokuvassa – kertoohan tarina sentään muusikosta, Llewynistä, joka yrittää pärjätä New Yorkin folk-musamaailmassa vuonna 1961. Olen kuunnellut tämän levyn satoja, satoja kertoja ja joka kerta se vain iskee. En edes ole mikään jättisuuri folk-musiikin ystävä (aina välillä minulle iskee hirveä hinku kuunnella Bob Dylania, mutta muuten en sitä sen pahemmin luupita), mutta ei sillä väliä – palvon Inside Llewyn Davisia ja sen musaa.
4. What is / are your favorite song(s) of all time? / Mikä/mitkä ovat kaikkien aikojen suosikki laulusi?
Ääääää. Miten tällaiseen voi muka vastata?! Onneksi kysymyksen keksijä antoi vastaajalle lupaa vastata useammalla biisillä, joten here we go, tässä olisi "pieni" lista joistain suosikkibiiseistäni ikinä:
- Inkpot Gods (The Amazing Devil)
- Battle Cries (The Amazing Devil)
- Not Yet / Love Run (The Amazing Devil)
- Jesus of Suburbia (Green Day)
- Dumb & Poetic (Sabrina Carpenter)
- how many things (Sabrina Carpenter)
- Pink Pony Club (Chappell Roan)
- Tomorrow is a Long Time (Bob Dylan)
- Like a Rolling Stone (Bob Dylan)
- The Astronaut (Jin)
- Where Do Broken Hearts Go? (One Direction)
- August (Taylor Swift)
- All Too Well (10 Minute Version) (Taylor Swift)
- But Daddy I Love Him (Taylor Swift)
- AMYGDALA (Agust D)
- Life Goes On (BTS)
- Dionysos (BTS)
- The Stairs (INXS)
- Never Tear Us Apart (INXS)
- I'm Just a Man (INXS)
- Hey Jude (The Beatles)
- Shinzo wo Sasageyo (Linked Horizon)
- Saturn (Sleeping at Last)
- Eurydice (Killian Scott)
- Emperor's New Clothes (Panic! At the Disco)
- Golden Days (Panic! At the Disco)
5. Most "embarrassing" song on your iTunes? / "Noloin" biisi iTunesissasi?
En käytä iTunesia enää (olen Spotify-ihmisiä) enkä oikeastaan häpeile mitään musaa mitä kuuntelen. On kuitenkin biisejä joita en välttämättä laittaisi raikumaan julkisella paikalla. Syynä ei ole niinkään se, että häpeilen niitä vaan se, että niiden lyriikat ovat sen verran rempseitä, että jotkut saattaisivat pahoittaa mielensä. Hyviä esimerkkejä tällaisista biiseistä ovat upean punkbändin, Pansy Divisionin, kappaleet 20 Years of Cock, The Cocksucker Club ja I'm Gonna Be a Slut. I think you know what I mean kun sanon, ettei näitä biisejä voi soittaa – vaikka ne ovatkin upeita – ihan missä tahansa.
6. Top 3 played songs on your iTunes? / Kolme soitetuicnta biisiä iTunesissasi?
Kuten jo aiemmassa kohdassa sanoin, en käytä iTunesia enää, vaan pyörin lähinnä Spotifyssa. Suosikkikappaleeni tällä hetkellä ovat Spotifyn mukaan, Sabrina Carpenterin how many things ja Couldn't Make It Any Harder, ja Bob Dylanin Tomorrow Is a Long Time. En ole yllättynyt – minusta tuntuu, että viime viikkoina olen luupittanut vuorotellen Sabrinaa ja Bobia.
7. Favorite concert you've attended / Suosikkikonserttikokemuksesi
Ahh, ensimmäinen suuri poikabändi-suosikkini, One Direction. Olin aivan hullu One Direction fani bändin viimeiset pari vuotta – muistan, että odotin Four-albumia kuin kuuta nousevaa ja, että juoksin lukiopäivän loputtua ostamaan Made in the AM:n deluxe-version. 1D on myös ainoa bändi, jonka olen koskaan nähnyt livenä. En käy keikoilla (isot ihmisjoukot stressaavat ja pelottavat minua, joten ajatus täyteen ahdetusta stadionista tai klubista on kamala), mutta kun he saapuivat Suomeen, minun ja isosisarukseni oli pakko mennä katsomaan heidän show'taan. Se oli upea kokemus. Muistan, että tanssin ja lauloin ja hypin niin, että jalkoihin sattui ja ääni meni.
8. Most underrated musician in your opinion / Muusikko, joka on mielestäsi aliarvostetuin
Yksi suosikkibändeistäni on The Amazing Devil. Palvon heitä koko sydämelläni ja he ovat mielestäni kirjoittaneet joitain maailman parhaimmista biiseistä. En ole koskaan samaistunut kenenkään artistin musaan samalla tavalla kuin olen samaistunut heidän biisiensä tarinoihin. Olen pakottanut monet läheiseni kuuntelemaan heidän biisejään, mutta olen kohdannut vain yhden toisen ihmisen joka olisi kuullut heistä omillaan, ilman minun vaikutustani (lue: pakotustani). Tavallaan pidän siitä, että TAD-fandom on todella pieni, koska se tarkoittaa ettei fandom koko ajan ajaudu typeriin riitoihin tai draamaan, vaan vetää yhtä köyttä yhtenä innokkaana, pienenä ja perin queerina ryhmänä, mutta toisaalta haluaisin Joey Bateyn ja Madeleine Hylandin saavan ansaitsemansa huomion taiteilijoina.
9. Favorite quote or lyric / Suosikki-quote tai -lyriikka
En todellakaan pysty valitsemaan yhtä lyriikka-pätkää, joka olisi kaikkien aikojen suosikkini, joten huijaan ja vastaan tähän viidellä lainauksella joita rakastan. En myöskään tiedä ovatko nämä "my all time favorite quotes ever", mutta ainakin tällä hetkellä rakastan näitä erityisesti.
Rakastan The Amazing Devilin Not Yet / Love Run -kappaleen kohtaa: "Let foul men band and heed your hum / For that ancient hymn you heard me strumming / Is nought but fumble-falls and guns / And tumbleweeds, love run / It's nought that rum won't solve / Though some would harm you none - not one - no none / Would raise to you a hand nor thumb / Not while by you I stand and hum / Love run". Se on ensinnäkin kaunista tekstiä, mutta se on myös aivan ihana kohta laulaa, koska se on vähän kuin tongue-twister.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan INXS:n Never Tear Us Apart -kappaleen (joka on ehkäpä bändin kuuluisin ja rakastetuin biisi) kertosäe on ihan todella, todella kaunis ja dramaattisen romanttinen: "I was standing / You were there / Two worlds collided / And they could never tear us apart". Simppeliä, mutta niin kaunista: vain se, että nämä kaksi sielua olivat samassa tilassa ja kohtasivat toisensa, räjäytti heidän maailmansa ja mullisti kaiken. Never Tear Us Apartista tekee erityisen myös kappaleen laulajan, Michael Hutchencen, jumalainen ääni ja koskettava tulkintatapa.
Maisie Petersin History of Man -laulun "Men start wars yet Troy hates Helen" on ahh, niin täydellinen lyriikka. Se peilaa hyvin kappaleen laajempia teemoja, mutta se on myös oivaltava kommentti siitä, miten Troijan sodan myytti usein kirjoitetaan ja miten Helenan rooli sodan katalyyttina on iskostunut mieliimme vaikka hänhän ei siis ollut tietenkään se joka päätti alkaa sotimaan. Häntä käytettiin tekosyynä sodalle. Suurena Helena-fanina hypin riemusta kun kuulin tämän kohdan Petersin hitissä! Haluan syventyä Petersin musiikkiin paremmin tulevaisuudessa, koska tällä hetkellä kuuntelen häneltä lähinnä History of Mania ja Wendyä.
Taylor Swiftillä on monia biisejä, joissa on upeita, ikimuistoisia quoteja, mutta ehkä yksi surullisimmista ja minusta koskettavimmista pätkistä missään hänen laulussaan löytyy My Tears Ricochetista: "I can go anywhere I want / Anywhere I want, just not home". Ajatus siitä, että koko maailma on avoinna sinulle, mutta et voi koskaan palata kotiin, on kerrassaan kamala – mitä väliä on millään, jos et voi palata kotiin? My Tears Ricochet on yleisesti biisinä yksi Swiftin parhaimmista teksteistä (ei ihme, onhan se yksi Folklore-levyn biiseistä ja Folklore on mielestäni Swiftin parhain albumi).
Killian Scottin laulama Eurydice TV-sarjasta Kaos on ihana kappale. Voisin kehua kaikkia säkeistöjä, mutta suosikkini on ehkä "I wanna breathe your every breath / Be the truth and be the myth / Through the days and through the nights / Through the bitter life, oh, I / Cause you're my life and you're my death / You score the music in my head / Through the days and through the nights / Through the bitter life". Biisin lyriikat ovat yhtäaikaa romanttisia sekä häiritsevän riippuvaisia ja omistushaluisia: Orfeuksen lähes territoriaalinen, riippuvainen rakkaus Eurydikea kohtaan tulee tässä hyvin esille. Hieno biisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti