Suosikkianimeni My Hero Academia on täynnä ihania hahmoja. Meinasin alunperin tehdä yhden top 5 postauksen, jossa valitsisin kaikista sarjan hahmoista parhaimmat. Tajusin kuitenkin nopeasti, että se olisi mahdotonta, koska rakastan niin montaa hahmoa koko sielullani. Siispä päätin tehdä kaksi postausta – ja tänään olisi luvassa niistä toinen, jossa kirjoittelen ajatuksiani sarjan parhaista leideistä.
Huom! Postaus sisältää spoilereita kausilta 1–7.
1. Yaoyorozu Momo (Creati)
Ahh, ihanainen Momo. Hän on yksi päähenkilö Dekun luokan opiskelijoista ja siten yksi sarjan keskeisimmistä nuorista sankareista. Momo on todella, todella älykäs – niin älykäs, että hänen ystävänsä kysyvät häneltä apua kokeiden lähestyessä ja hän järjestää innostuneena opiskelupiirin kotonaan – ja hänellä näyttää päällipuolin olevan kaikki aika lailla hanskassa: hän on voimakas (hänen supervoimansa "Creation" on upea: hän voi luoda kehollaan mitä tahansa – yhdessä jaksossa hän vetää kehostaan esiin tykin ja se jos joku oli eeppistä), fiksu, kaunis, rikas ja suosittu. Hänellä on kuitenkin omat heikkoutensa.
Momon merkittävin kehitys ja kasvu hahmona on sidoksissa hänen epävarmuuteensa. Hän haluaa olla hyvä ja luotettava sankari, mutta hän ei aina osaa luottaa itseensä ja tuppaa seuraamaan muiden suunnitelmia, vaikka tosiasiassa hänellä olisi mielessään paljon parempi ratkaisu. On ollut ilo seurata sarjan edetessä, kuinka Momo oppii käsittelemään epäonnistumisiaan ja ottamaan riskejä, luottamaan omiin kykyihinsä tehdä nopeita päätöksiä ja analysoida tilanteita. Kutoskauden kohtaus, jossa ammattilaissankari Midnight – omanlaisensa mentori Momolle – jättää taistelutilanteen Momon käsiin oli yksi kauden huippuhetkiä. Sarjan ensimmäisten kausien Momo olisi kenties jäätynyt vastuun edessä, mutta kutoskauden Momo pystyy ottamaan tilanteen haltuunsa ja johtamaan ystäviään.
Momo on myös aika hauska hahmo, koska hän on välillä hieman pihalla. Hän on rikas tyttö ja hän sanoo hupsuja juttuja – hän esimerkiksi kommentoi, että erään hänen ystävänsä huone on hänen vaatekomeronsa kokoinen – tarkoittamatta koskaan pahaa. Kun hänen kaverinsa vierailevat hänen kotonaan, he ovat kaikki aivan järkyttyneitä siitä millaisessa luksuksessa Momo on elänyt. Momo tuntuu kuitenkin olleen ennen sarjaa hieman yksinäinen: hän ei ole sosiaalisesti aina kovinkaan kyvykäs, hän ei koskaan mainitse entisiä kavereita ja minusta tuntuu, että lukioon mennessään hän saa elämänsä ensimmäiset tosiystävät. Hän kestitsi kavereitaan kotonaan kuin ihminen, jolla ei ole koskaan ollut vieraita.
2. Uraraka Ochaco (Uravity)
Uraraka oli ensimmäinen My Hero Academian tytöistä johon kiinnyin. Hän on vain niin herttainen, nolo ja söpö, ettei sisäinen pehmoni voinut vastustaa häntä. Pelkäsin alkuun, että hän jäisi sarjassa lähinnä Dekun, päähenkilön, ihastuksen kohteeksi, mutta onneksi näin ei käynyt ja Uraraka saa olla oma hahmonsa. Rehellisesti sanottuna, Dekun ja Urarakan suhde jää jatkuvasti sarjassa ihan taka-alalle, mutta se ei haittaa minua: en shippaa heitä, koska shippaan Dekua sekä Urarakaa aivan muille hahmoille. Mutta vaikka en heistä romanttisena parina pidä, Dekun ja Urarakan ystävyys on ihana. Toinen dynamiikka, josta pidän kovasti on Urarakan ja Tsun (hänestä lisää kohta) läheinen ystävyys. He ovat niin söpöjä bestiksiä.
Urarakassa on herttaista se, miten hän aina yrittää parhaansa, haluaa olla yhtä hyvä sankari kuin muut ympärillään, on tappiin asti uskollinen ystävilleen, huolehtii muiden hyvinvoinnista ja haluaa sankariksi pääsemällä antaa vanhemmilleen turvaa ja varallisuutta, jota heillä ei ole elämässään ollut. Hän haluaa tehdä maailmasta paremman paikan, mutta hänellä on myös henkilökohtaisempi syy päästä sankariksi. Urarakalla on myös kyky nähdä kauneutta ja hyvyyttä ihmisissä, joita muut pitävät tuhoon tuomittuina tai läpeensä pahoina – tästä hyvä esimerkki on hänen varsin kiehtova suhteensa pahis Toga Himikoon, joka rakastuu Urarakaan Dekun ohella. Olen aina tykännyt hahmoista, jotka pystyvät näkemään ulkokuorien lävitse ja välittämään jopa (ulkoisesti tai henkisesti) rumimmista ja kamalimmista olennoista.
Uraraka on usein aika samaistuttava. En ole yhtä innokas ja optimistinen – hänessä on paljon juttuja, jotka eivät voisi olla kauempana minusta – mutta tunnistan Urarakan taipumuksen nolosteluun ja epävarmuuteen, sekä hänen halunsa olla yhtä hyvä kuin muut ja todistaa itselleen, että voi pysyä muiden tahdissa. Myös se, kuinka Uraraka priorisoi perheensä osuu lähelle, koska olen itsekin varsin perhekeskeinen olento. Hänen supervoimansa on myös hauska, sellainen josta voisin tykätä: koskettamalla jotain hän voi estää painovoimaa vaikuttamasta siihen eli tehdä niistä höyhenkevyitä.
3. Toga Himiko
Toga on suosikkipahikseni My Hero Academiassa. Hän tuhoisa ja kaaottinen, niitä pahiksia, jotka kikattavat ja tanssivat päässään soivan musiikin tahtiin maailman palaessa heidän ympärillään. Hänen supervoimansa on kutkuttavan häiritsevä: juomalla toisten verta, hän voi muuttua heidän näköisekseen ja olla kuten he. Toga on koko elämänsä asti himoinnut verta pakkomielteisesti. Se tekee hänestä voimakkaan, mutta se on myös tehnyt hänestä yksinäisen ja katkeran, mistä pääsemmekin hänen traagisuuteensa, jota en voi vastustaa.
Togan elämä on ollut hankalaa aina siitä asti kun hänen voimansa alkoi voimistua. Hänen vanhempansa pelkäsivät häntä ja kutsuivat häntä luonnottomaksi, yrittivät parhaansa mukaan tehdä hänestä "normaalin". Aikansa, Toga yritti olla hyvä tyttö ja sellainen kuin maailma halusi hänen olevan, mutta halu olla vapaa ja elää omana itsenään johti hänet rikollisuuteen ja vihollisten tiimiin. Kukapa ei särkyisi lopulta jos saat jatkuvasti kuulla olevasi kamala kuvatus? Toga on kieroutunut ja tuntuu nauttivan väkivallasta, mutta hän on myös maailmansa uhri. Häntä ei ole koskaan hyväksytty tai rakastettu sellaisena kuin hän on. Togan suurin toive onkin olla rakastettu ja rakastaa, mutta tämän onnen löytäminen on hankalaa, koska hänelle veren juominen ja toiseksi tuleminen on sekoittunut hänen ajatukseensa rakkaudesta. Hän rakastuu sarjan päähenkilöihin Dekuun ja Urarakaan, mutta hänelle ei riitä olla heidän lähellään: hän haluaa muuttua heiksi ja juoda heistä. Togan outo vampyyrius on minusta yhtäaikaa creepyä sekä kiehtovaa. Ystävyydessä hän on hieman vähemmän pakkomielteinen. Togan ja pahis Twicen toveruus onkin aidosti herttainen: he huolehtivat toisistaan ja Twicen kuoltua Togan maailma järkkyy pahasti. Twicen kuolema ja Togan reaktio siihen särkivät minut sarjaa katsellessa.
My Hero Academiassa on monia loistavia, ikimuistoisia pahiksia, joilla on hyvät, usein traagiset taustatarinat. Vaikka sarja onkin ennenkaikkea tarina sankareista ja sankaruudesta, pysähtyy se myös välillä käsittelemään sitä, miten tässä supervoimien ympärillä pyörivässä maailmassa kohdellaan sellaisia, jotka syntyvät joko ilman voimia tai sellaisten voimien kanssa, jotka pelottavat ihmisiä. Toga on hyvä esimerkki pahiksesta, joka olisi ehkä voinut kasvaa paremmaksi ihmiseksi, jos häntä olisi kohdeltu eri tavoin ja jos hänen ei olisi tarvinnut teeskennellä ja piilotella itseään.
4. Asui Tsuyu (Froppy)
Asui Tsuyulla eli Tsulla on yksi sarjan hauskimmista supervoimista. Hän voi tehdä kaiken mitä sammakko voi tehdä: hänellä on superpitkä kieli, hän on vedessä kuin kotonaan, voi takertua seiniin raajoillaan ja pystyy pomppimaan paikasta toiseen väsymättä. Toisaalta hän myös kärsii kaikesta mistä sammakot kärsivät – eräässä jaksossa hän melkein vaipuu horrokseen ollessaan vilustunut. Loistavan supervoimansa ohella Tsu on ihailtava myös siksi, että hän on yksi luokkansa harvoista täyspäisistä lapsukaisista. Hän on rationaalinen, harkitseva, empaattinen ja fiksu: toisin kuin monet, hän ei tee impulsiivisia päätöksiä tai ryntää pää edellä vaaroihin.
Tsu on ihanan suorasanainen, eikä pelkää ilmaista mielipiteitään vaikka ne olisivat ristiriidassa hänen ystäviensä ajatusten kanssa. Hänellä on myös selkeä, lähes mustavalkoinen näkemys siitä mikä on moraalisesti oikein – esimerkiksi sääntöjen seuraaminen tekee sinusta sankarin, kun taas niiden rikkominen ja aina omien tunteiden seuraaminen tekee sinusta pahiksen. Välillä hänen suorasukaisuutensa ja hänen tiukka näkemyksensä hyvästä ja pahasta aiheuttaa hänelle ongelmia, katumusta ja häpeää, mutta pidän hänessä siitä, miten hän osaa pyytää ja antaa anteeksi itselleen sekä muille. Hän ei jää jumiin. Sarjan edetessä hänen maailmankuvansa saa myös hieman enemmän harmaan sävyjä, minkä voi huomata siitä, miten hän koettaa saada pahis Togan kuuntelemaan Urarakaa heidän taistellessaan.
Pidän Tsussa myös siitä, miten taitava hän on auttamaan muita ja tukemaan heitä heikkouden hetkinä – sankarilukion hoitajasankari Recovery Girl kutsuu häntä "a perfect pillar of emotional support". Erityisesti pidän siitä, miten hän tasapainottaa parasta ystäväänsä Urarakaa, joka on taipuvaisempi pelkoon ja paniikkiin. Kuten aiemmin sanoin, en shippaa Urarakaa Dekulle. Shippaan häntä ja Tsuta, koska mielestäni he olisivat maailman herttaisimmat tyttöystävät.
5. Hado Nejire (Nejire Chan)
Nejire on yksi lukuisista pienistä sivuhahmoista My Hero Academiassa, mutta hän on silti minulle kovin tärkeä. Aina kun hän esiintyy, hihkaisen riemusta. Pidän Nejiren häpeilemättömyydestä ja siitä, kuinka hän jaksaa innostua kaikesta. Hän on utelias ja tutustuessaan uusiin ihmisiin, hän intoutuu kyselemään heiltä heidän voimistaan, harrasteistaan ja mielipiteistään niin paljon, että muuttuu, tajuamattaan, turhan tungettelevaksi. Hän ei kuitenkaan koskaan tarkoita pahaa, hän vaan unohtaa ajatella, että jotkut voivat hämmentyä hänen kuplivasta persoonastaan. Nejire on ylenpalttinen ja räiskyvä, ja juuri sellaisenaan ihana.
Nejire oli lapsena yhtä innokas kuin nyt vanhempana, mutta silloin ihmiset pitivät häntä outona ja ylimielisenä. Nejiren supervoima, "Wave Motion", on todella vahva ja kadehdittava – hän osaa muuntaa oman kehonsa voiman energiaksi – ja ihmiset uskoivat, että hän halveksui muita heidän heikompien voimiensa takia ja vain teeskenteli kivaa. Yksinäisyys sai Nejiren käpertymään kuoreensa ja muuttumaan hiljaiseksi ja etäiseksi. Mutta kun hän tapasi Tamakin ja Mirion, hän puhkesi jälleen kukkaan ja uskalsi olla oma itsensä, koska sai ensimmäistä kertaa todellisia ystäviä.
Nejire on osa rakastamaani the Big 3 -trioa (sankarilukion kolme parasta ja vahvinta nuorta sankaria), johon kuuluvat hänen parhaimmat ystävänsä, suosikkipoikani Amajiki Tamaki ja ihanainen Togata Mirio. Heidän ystävyytensä on hurmaava. Mirio ja Nejire ovat energiaa ja intoa puhkuvia söpöliinejä ja yhdessä he kaitsevat heidän läpeensä ahdistunutta ja ujoa ystäväänsä Tamakia, jonka käsiin he kuitenkin taistelussa luottaisivat elämänsä – seiskakaudella, kun he taistelevat kolmestaan, Mirio ja Nejire hankkivat Tamakille aikaa tehdä hommansa, tietäen, että tämä on heistä vahvin ja kyvykkäin hoitamaan kyseisen tilanteen. Heidän luottamuksensa toisiinsa on kaunista katsottavaa – he ovat todellinen ride-or-die -trio.
