Tänään haluan suositella teille viittä feminististä tietokirjaa. Kaikki paitsi neljä ovat historiateoksia, mutta sille en mahda mitään, koska historioitsijana luen lähinnä historiakirjoja. Mukana on kuitenkin yksi yleisteos, joka keskittyy lähinnä meidän aikakauteemme. Mutta tässäkin kirjassa kirjoittajan on ollut pakko pureutua myös maailmamme historiaan – eihän mitään modernia ilmiötä, vaikka sitten feminismiä, voi käsitellä ilman, että huomioon otetaan myös sen historia ja kehitys.
Toivottavasti löydätte näistä kirjoista paljon uutta tietoa, inspiraatiota, voimaantumisen tunnetta ja halua sukeltaa yhä vain syvemmälle feministisen kirjallisuuden mereen.
Hood Feminism: Notes from the Women That a Movement Forgot (Mikki Kendall)
Hood Feminism on kirja, jonka soisin jokaisen itseään feministiksi kutsuvan ihmisen lukevan, erityisesti niiden, jotka ovat valkoisia, heteroita, fyysisesti kyvykkäitä ja hyvätuloisia. Teoksessaan Kendall pureutuu moderniin feministiseen liikkeeseen intersektionaalisuuden näkökulmasta ja valottaa sen lukuisia kipukohtia ja heikkouksia, kuvaten esimerkiksi sitä, miten rotu, luokka, seksuaalisuus ja vammaisuus ovat sidoksissa sukupuoleen pohjautuvaan sortoon ja millaisia erilaisia sorron muotoja moniin alistettuihin identiteettiryhmiin kuuluvat naiset kokevat. Hän käsittelee myös sitä surullista faktaa, että myös naiset voivat olla naisten sortajia – se ei ole loppujen lopuksi kovinkaan harvinaista.
Koetan aina parhaani mukaan käsitellä maailman isoja ongelmia mahdollisimman monesta näkökulmasta ja etsiä tietoa erilaisten ihmisten kokemuksista. Mutta vaikka kuinka yrittäisin ymmärtää esimerkiksi miten transnainen tai aasialainen nainen kokee maailman, en voi siinä koskaan todella onnistua, koska kokemukseni ovat niin erilaisia. Ymmärrän millaista on elää naisena maailmassa ja millaista on olla queernainen ja mielenterveysongelmista kärsivä nainen. Minusta on kuitenkin tärkeää, etteivät ihmiset lakkaa yrittämästä ymmärtää toisiaan. Se, että koetamme lähestyä toistemme kokemuksia empatian kautta ja opetella ulos maailman ja yhteiskunnan meihin juurruttamista ennakkoluuloista, on elintärkeää. Hood Feminism voi auttaa meitä kaikkia tässä projektissa.
Viisi: Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit (Hallie Rubenhold)
Viiltäjä-Jack on yksi historian kuuluisimpia sarjamurhaajia. Hänestä on kirjoitettu fiktiivisiä teoksia, tietokirjoja ja hänestä on tehty roppakaupalla dokumentteja ja leffoja. Ratkaisemattomat mysteerit kiehtovat ihmisiä, joten ei ole ihme, että Viiltäjä-Jackin tarina koukuttaa. Mutta entä hänen uhrinsa? Mitä me tiedämme heistä? Keitä he olivat?
Hallie Rubenholdin upea teos Viisi kertoo Viiltäjä-Jackin viiden tunnetun uhrin tarinat. Jokainen luku päättyy juuri ennen keskiössä olleen naisen kuolemaa, koska Rubenhold ei halua antaa tilaa Jackille. Tämä kirja on hänen uhreistaan, ei hänestä, ja hänen uhrinsa ansaitsevat saada äänensä kuuluviin. Rubenhold tekee loistavaa työtä: hän kokoaa parhaansa mukaan hajanaisista todisteista eheät elämäntarinat ja esittelee lukijalle viisi naista, jotka olivat niin paljon muutakin kuin Viiltäjä-Jackin uhreja. He olivat Polly, Annie, Mary Jane, Kate ja Elizabeth. Rubenholdin tavoite – antaa näille naisille takaisin heidän ihmisarvonsa ja identiteettinsä – on hieno ja mielestäni hän onnistuu siinä.
Viisi on kiehtova teos sukupuolihistorian näkökulmasta, koska se pureutuu 1800-luvun lopun naisten asemaan yhteiskunnassa ja erityisesti siihen, miten köyhyys ja naiseus kietoutuvat toisiinsa ja luovat aivan omanlaisensa musertavan sorron muodon. Teos kuitenkin käsittelee myös paljon yleistä yhteiskuntahistoriaa, työnteon historiaa, köyhyyden historiaa ja luokkahistoriaa. Rubenhold luo teoksessaan karmaisevan intensiivisen ja armottoman realistisen kuvan Englannin köyhäintaloista, seksityöläisten oloista, kodittomuudesta ja raastavista työpäivistä.
Sairas ja viallinen: naiset lääketieteteen historiassa (Elinor Cleghorn)
Sairas ja viallinen on teos naisten kohtelusta lääketieteen näkökulmasta aina antiikin Kreikan ajoista nykyaikaan. Cleghorn ei perehdy mihinkään yhteen tiettyyn teemaan, vaan käsittelee naisten terveydenhoidon isoihin käänteisiin ja moniin isoihin aiheisiin, kuten ehkäisyyn ja lastensaantiin, naisten kivun ja kokemusten vähättelyyn, seksististen uskomusten vaikutukseen naisten hoidossa ja mustien naisten rasistiseen kohteluun lääketieteessä.
Cleghornin teos on todella tärkeä, koska naiset kokevat yhä tänäkin päivänä jatkuvasti seksististä vähättelyä lääkärissä käydessään. Kuinka monelle meistä onkaan sanottu, että joku kipu on "vain meidän päässämme" tai, että ylireagoimme? Lihavat naiset saavat jatkuvasti diagnoosiksi jokaikiseen vaivaan sen, että he ovat ylipainoisia, ja naiset, jotka tarvitsevat kipeästi kivunlievitystä kuukautiskipuihin saavat lohdutukseksi jotain "Kuukautiset nyt vain sattuvat" -tapaista soopaa. Cleghorn esittelee lukijalleen näiden yhä vallalla olevien misogynististen ajatusmallien historiaa – ja niillähän on todella pitkä historia. Aina antiikista asti naisten vaivoja ja kehoja on ymmärretty väärin ja vähätelty. Hyvä esimerkki tästä on se, miten pitkään kaikkien naiskehoja koskevien vaivojen kuviteltiin liittyvän aina jotenkin kohtuun. Joko kohtu vaelteli naisen kehossa tai oikutteli muuten vain.
Clerghornin teoksen lukiakseen lukijan ei tarvitse tietää mitään sen kummempaa lääketieteestä. Se on helppolukuinen ja helposti ymmärrettävä – juuri sellainen kirja, josta lääketieteen ja sukupuolen historiasta kiinnostuneen historioitsijan tai harrastelijan kannattaa aloitta. Sanoisin, että myös jokainen nainen voisi saada kirjasta työkaluja ihan nykypäivän ongelmiin, esimerkiksi siihen, miten pistää vastaan, jos huomaat lääkärisi vain vähättelevän sinua ja kehosi kokemuksia.
What Would Boudicca Do?: Everyday Problems Solved by History's Most Remarkable Women (Elizabeth Foley)
What Would Boudicca Do? on kepeä ja hauska opas elämään, jossa Elizabeth Foley antaa vastauksia jokaiselle naiselle tuttuihin ongelmiin historiallisten naisten kokemuksiin ja tarinoihin nojaten. Boudiccan tarinasta voi löytää vastauksia siihen miten puolustaa omia arvoja ja omaa vapautta, Mae Westin ikonisista lausahduksista löytyy kehopositiivisuuden sanomia ja Rosa Parksin kapinallisista teoista voi saada inspiraatiota kiusaajien vastustamiseen. Mary Wollstonecraft puolestaan on esimerkki naisesta, joka oli ylpeästi feministi ja Frida Kahlo naisesta, joka oli häpeilemättä oma itsensä.
Foleyn kirjassa pidin siitä, miten hän ei teeskentele kaikkien kirjan naisten olleen täydellisiä tai edes hyviä ihmisiä. He olivat kaikki aikansa tuotteita ja siten, monet heistä tekivät kyseenalaisia juttuja tai uskoivat asioihin, joita nykypäivänä pidettäisiin kamalina. Heidän tarinansa ovat kuitenkin silti tärkeitä ja heidän teoistaan voi oppia. Huolimatta siitä olivatko he moraalisesti ihailtavia tai ei, he muuttivat maailmaa.
What Would Boudicca Do? olisi mielestäni hyvä lähtökohta nuorille, joita kiinnostaa historia ja sen monenkirjavat naiset, mutta jotka eivät vielä uskalla tai halua lähteä lukemaan isoja, paksuja elämänkertoja tai historiateoksia. Tämä teos on nuorille suunnattu, helppolukuinen ja hauska, mutta täynnä täyttä faktaa. Ja vaikka itse olen jo aloitteleva historioitsija (vieläpä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen erikoistunut sellainen) ja aikuinen, nautin tämän kirjan lukemisesta kovasti. Opin paljon uutta.
The Cleopatras (Lloyd Llewellyn-Jones)
Me kaikki tiedämme Kleopatran, Egyptin viimeisen kuningattaren, Julius Caesarin ja Marcus Antoniuksen rakastajattaren, historian legendaarisen femme fatalen. Mutta tiesitteko, että hän oli yksi seitsemästä Egyptiä hallinneesta Kleopatrasta? Ennen Lloyd Llewellyn-Jonesin kirjaa tiesin vain sen verran, että Kleopatroja oli Ptolemaiosten suvun historiassa ollut kuusi, koska tiesin The Kleopatran olevan Kleopatra VII. Enempää en tiennyt. Jos sinua kiinnostaa tutustua hellenistisen aikakauden kuningattariin Egyptissä ja tietää enemmän näistä hurjista naisista, jotka raivasivat itselleen tien valtaan maailmassa, joka ei ollut rakennettu valtaapitäviä naisia varten ja loivat pohjan Kleopatra VII:n valtaannousulle, lue tämä teos! Et tule pettymään.
Kleopatrojen tarinoiden ohella, Llewellyn-Jones avaa lukijalle myös hellenistisen Egyptin poliittista, taloudellista ja kulttuurista tilannetta, sekä sitä, miten Ptolemaiokset hallitsivat maataan ja millaisia suhteita heillä oli heitä ympäröiviin kulttuureihin, kuten Seleukideihin ja Roomaan. Kleopatrojen historia on niin nivoutunut heidän maansa historiaan, ettei toisesta voi kertoa ilman toista. Kirjassa on siis mehukkaita juttuja myös muillekin kuin vain sukupuolihistorian ystäville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti