Tänään haluan kertoa teille Leigh Bardugon Grishaversumin – Shadow and Bone -trilogia, Six of Crows -duologia ja King of Scars -duologia – parhaimmista naishahmoista. Tämä saaga on yksi suosikeistani ja täynnä hahmoja joita rakastan koko sydämelläni. Tämän listan naiset ovat kaikki huikeita hahmoja. Postauksen kuvat ovat Netflixin Shadow and Bone -sarjasta, mutta haluan kuitenkin painottaa, että tässä postauksessa puhun pelkästään näistä hahmoista alkuperäisissä kirjoissa!
1. Inej Ghafa
Inej Ghafa, yksi Six of Crow -duologian päähenkilöistä, on ihana sekoitus herkkää ja tappavaa, pehmeää ja kivenkovaa. Hän on kokenut kamalia asioita – hänet kidnapattiin lapsena, myytiin velkaorjaksi bordelliin ja hän on kokenut hirvittävää väkivaltaa – mutta hän on onnistunut pitämään kiinni kyvystään uskoa maailmaan ja ihmisiin. Hän haluaa auttaa kärsiviä (hänen suuri unelmansa on taistella orjakauppiaita vastaan ja vapauttaa orjuutettuja) ja hän on hellä, uskollinen ystävä, mutta hän on myös hiljainen tappaja, ovela vakooja ja selviytyjä. Ja Grishaversumissa selviytyminen vaatii ihmiseltä kamalia tekoja.
Erityisen kaunista Inejissä on hänen uskonsa. Nuorten kirjoissa näkee harvemmin hahmoja, joiden annetaan olla uskovaisia ilman, että se esitetään jotenkin pahana tai takapajuisena. Grishaversumin kirjoissa käsitellään paljon järjestäytyneen uskonnon ongelmakohtia, mutta Inej on vain tavallinen tyttö, yksi ihminen isossa maailmassa, ja hänelle usko on kaunis, lohduttava asia. Se antaa hänelle voimia sietää maailman kurjuutta ja innostaa häntä jahtaamaan hänen unelmiaan paremmasta maailmasta – maailmasta, jossa hänen kaltaisiaan tyttöjä ja poikia ei enää alistettaisi.
Inej on Six of Crowsin tiimin sydän. Hän on yhtä viekas ja vaarallinen kuin kaikki muutkin, mutta hän on myös tiimin moraalinen pilari – se, johon kaikki nojautuvat ja joka saa heidät olemaan hieman parempia kuin ennen. Hän saa jopa Kaz Brekkerin haluamaan olla parempi mies, ja se on aikamoinen saavutus.
2. Zoya Nazyalensky
Grishasoturi Zoya Nazyalensky hurmasi minut olemalla kerrassaan inhottava. Hän on virkistävä naishahmo, koska hän ei esitä olevansa puhtoinen sankari tai mukava tyyppi. Hän ei ole kiva, kiltti tai herttainen, mutta hänellä on hyvä sydän ja kun hän päättää taistella jonkun asian – tai ihmisen – puolesta, hän on lähes pysäyttämätön. Zoyan voimat kasvavat kirjojen aikana häkellyttäviin mittoihin ja kun häntä katsoo ulkopuolisen silmin, hän on aika pelottava hahmo. We love a stone-cold badass bitch queen!
Kuten kaikki Grishaversumin hahmot, Zoya on selviytyjä. Häntä on koeteltu, hyväksikäytetty, manipuloitu ja halveksittu, mutta hän ei ole antanut sen nujertaa häntä tai hänen itsetuntoaan. Zoya on mielenkiintoinen katsaus siihen miten ihmiset, jotka vaikuttavat niin itsevarmoilta ja vahvoilta voivat silti ajautua manipuloivien ihmisten uhreiksi. Zoya on haudannut herkkyytensä ja tunteensa niin syvälle, niin teräksisen kuoren alle, että muilla hahmoilla kestää pitkään tajuta, kuinka kovia kokenut hän on. Kirjojen aikana Zoya oppii luottamaan, avautumaan toisille, olemaan ystävä ja jopa sallimaan itsensä rakastaa – tämän kehitystarinan seuraaminen oli ihanaa.
Leigh Bardugo sanoi kerran yhdessä haastattelussa, että halusi Zoyassa luoda naishahmon, joka ei välittänyt muiden mielipiteistä ja joka on rehdisti hirveä, ärsyttävä ja ilkeä. Hän oli kirjoittanut siihen mennessä jo monia miesantisankareita – kuten Kaz Brekkerin – ja hän halusi antaa jollekin naiselle saman mahdollisuuden olla kompleksinen, synkkä, vihainen ja piikikäs. Mielestäni hän onnistui upeasti.
3. Alina Starkov
Shadow and Bone -trilogian päähenkilö ja kertoja Alina Starkov on hauska hahmo, koska hän on yhtäaikaa hyvin aikansa nuorten fantasiakirjallisuudelle perinteinen päähenkilö sekä hahmo, jonka kaltaista en ole ennen nähnyt. Hän on tavallinen orpotyttö, joka paljastuukin yhdeksi maailmansa vahvimmista olennoista ja maansa ainoaksi mahdollisuudeksi pelastua. Leigh Bardugo syventyy kuitenkin hänen kokemuksiinsa messiaana ja pelastajana paremmin kuin monet muut kirjailijat, jotka ovat kirjoittaneet messias-hahmoja.
Alinan voimien aktivoiduttua ja hänen ajauduttuaan keskelle poliittista valtapeliä Ravkan vahvimpien miesten ja naisten kanssa, hänet pakotetaan myös pyhimyksen rooliin. Hänestä tehdään legenda, tarina, fantastinen hahmo ja vaikka hän syleilee rooliaan pelastaakseen maansa, ystävänsä ja itsensä, hän menettää myös osan itsestään, siitä tytöstä, joka hän oli. Messiaan rooli musertaa Alinan, mutta se ja hänen alati kasvavat voimansa myös houkuttelevat häntä. Alinan tarina käsitteleekin mielenkiintoisella tavalla vallanhimoa ja aina vain enemmästä unelmoimisen vaaroista. Grishaversumin maailmassa taikuudella ja voimalla on hintansa, ja Alina joutuu harkitsemaan kuinka pitkälle hän on valmis menemään tullakseen tarpeeksi voimakkaaksi vastustamaan Darklingia.
Alina on elämää suurempi hahmo, mutta hän on myös naseva, yksinäinen ja kodista ja kuulumisen tunteesta unelmoiva nuori nainen. Vaikka hän tekee suurtekoja, hän ei koskaan lakkaa olemasta inhimillinen. Alina ei ole helppo hahmo pitää – hän on paikoittain todella turhauttava – mutta pidän hänestä juuri siksi. Hän ei ole virheetön.
4. Genya Safin
Naishahmot, jotka tietävät olevansa kauniita ja joille ulkonäkö, vaatteet, meikit ja muut tyypillisesti feminiiniset asiat ovat tärkeitä esitetään usein hepsankeikkoina, tyhminä bimboina. Genya Safin on kaikkea muuta kuin typerä bimbo, vaikka hän rakastaakin laittautua ja on hyvin, hyvin feminiininen. Pidän siitä, miten Genya on yhtäaikaa girly girl sekä soturi, kyvyiltään ainutlaatuinen vakooja sekä rakkaudesta unelmoiva romantikko. Siinä missä esimerkiksi Zoya edustaa kivenkovia soturinaisia, jotka eivät vaivaa päätään pehmeillä unelmilla, Genya on muistutus siitä, ettei pehmeys, rakkaus ja tyttömäisistä jutuista tykkääminen tee kenestäkään sen heikompaa tai tyhmempää.
Pidän Genyassa siitä, miten häntä kirjojen aikana koetellaan ja miten hänen selviytymistään ja toipumistaan hänen kokemastaan väkivallasta käsitellään. Genyaa on käytetty seksuaalisesti hyväksi, hänen kasvonsa runnotaan ja häntä on manipuloitu lapsesta saakka. Pitkään hän ajatteli sen olevan sen arvoista – olihan hän Darklingin luottonainen, tai niin hän ainakin uskoi – mutta lopulta hän oppii näkemään, että hän ansaitsee parempaa, että häntä kohdeltiin kaltoin ja, että hän ei ole syypää kokemiinsa julmuuksiin. Kukaan ei syyttäisi häntä, jos hän hajoaisi ja luovuttaisi, antaisi maailman kovettaa sydämensä, mutta hän ei anna sen tapahtua, mitä ihailen.
Genya on monin tavoin hyvin surullinen hahmo, mutta hän on siitä huolimatta myös todella hauska. Hän on sanavalmis ja fiksu, eikä hän hätkähdä helposta. Hänen ystävyytensä Alinan ja Zoyan kanssa ovat erityisen hauskoja, koska hän on hyvin erilainen kuin nuo naiset. Rakastan myös kovasti hänen ja Davidin hitaasti etenevää romanssia ja sitä, kuinka Genya oppii ymmärtämään tuota hiljaista, omalaatuista neroa.
5. Nina Zenik
Ah, ihanainen Nina Zenik. Nina on kerrassaan hurmaava hahmo, täysin häpeilemätön ja hilpeästi oma itsensä. Hän rakastaa ruokaa, on ylpeä omasta pyöreästä kehostaan, flirttailee kun siltä tuntuu, rakastaa tulisesti, taistelee tappiin asti ystäviensä ja aatteidensa puolesta, ja on valmis rikkomaan sääntöjä kun sille on tarve. Hän on myös nerokas: hän on sujuva usealla kielellä, loistokas näyttelijä ja erinomainen soturi, eli täydellinen vakooja.
Vaikka Nina on hauska ja verbaalisesti vikkelä, hän ei ole pelkkä comic relief, vaan mohitahoinen, hyvin rakennettu hahmo. Mutta vaikka hän kokee kirjoissa syvää surua ja menetystä, vihaa kaltaistensa sorron takia ja ei ole aina varma onko hänellä voimia jatkaa, hänessä on silti tiettyä elämäniloisuutta, jota mikään ei voi tyystin nujertaa. Hän ei jää jumiin suruunsa, vaan pystyy jatkamaan ja siirtymään eteenpäin: hän taistelee tiensä takaisin onneen. Se on minusta aika ihailtavaa. Se ei myöskään mitenkään vähennä hänen menetystensä ja kärsimystensä painoarvoa: ne muovaavat häntä, mutta ne eivät määrittele häntä.
Queerina naisena minun on myös pakko mainita, että Nina on myös biseksuaali ikoni. Hänellä on kirjojen aikana useampikin romanssi (kumpikin hyvin kirjoitettuja) ja pidän siitä, ettei hän koskaan todella pysähdy kummastelemaan omia tunteitaan tai luokittele itseään. Hän on mitä on ja hän rakastaa kaikenlaisia ihmisiä. Nina on tärkeää representaatiota monelle: hän on queer sekä ylpeästi pullea ja pyöreä. Hän hohkaa kehopositiivisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti