The BTS Book Tag

Korealainen, ikoninen, useaan otteeseen palkittu ja rajoja rikkonut yhtye BTS on yksi suosikeistani. En ole ollut heidän faninsa pitkään, mutta olen aivan hullaantunut heidän musiikkiinsa ja esityksiinsä. Luupitan heidän kappaleitaan jatkuvasti, ja kovassa kulutuksessa on myös jokaisen bändin pojan soolomusa.

Kiitos tästä bändiobsessiosta kuuluu isosisarukselleni, joka hurahti ensin ja raahasi sitten minut mukanaan kuoppaan saadakseen seuraa ja jakaakseen BTS:n tuoman ilon kanssani. Olen hyvin kiitollinen tästä raahauksesta, koska näistä näiden poikien musiikista on tullut minulle hyvin tärkeää ja heidän performanssinsa ja videonsa tuovat minulle todella paljon riemua. Kutsun heitä serotoniinimasiinoiksi, koska katsellessani lempibiisieni esityksiä tai katsoessani heidän omaa hupailusarjaansa Run BTS, tulen aina onnelliseksi. Niille joita se kiinnostaa, lempikappaleitani ovat mm. Dionysos, Mic Drop, Take Two, First Love, On, Inner Child, Life Goes On, Spring Day ja Anpanman, ja biasini on the showstopping, the incredible, the iconic Min Yoongi eli Suga. 

Kun löysin BTS book tagin, en voinut olla tekemättä sitä! Tagin loi YouTuben Little Wolf, ja kyssärit olen suomentanut itse.

HUOM! Kysymys 11 sisältää merkittäviä spoilereita Leigh Bardugon kirjasta Rule of Wolves!

1. DNA: Name a book that started your love of reading / Kirja, joka laukaisi kirjarakkautesi?

Ikäluokalleni tyypillisesti en voi olla vastaamatta tähän millään muulla, kuin Harry Potterilla. Sarjan ensimmäinen kirja oli ensimmäinen paksuhko romaani, jonka luin (aikanaan se tuntui ikuisuuden mittaiselta ja olin varma, etten koskaan saisi loppuun mitään niin mittavaa) ja vaikka se ei ollut ensimmäinen kirja, jota rakastin tai jonka luin, se ehdottomasti töytäisi minut lopullisesti lukemisen ja kirjojen maailmaan. 

2. MIC DROP: A popular book that deserves the hype / Suosittu kirja, joka ansaitsee kaiken hypen

Casey McQuistonin Red White & Royal Blue! Tämä herttainen ja hulvaton romcom USA:n presidentin pojan Alexin ja Englannin prinssi Henryn välillä ansaitsee kaiken saamansa hypen ja arvostuksen. Se on loistava, kaunis ja romanttinen rakkaustarina, jonka höysteenä on juuri sopivasti politiikkaa ja vakavien ongelmien ja teemojen pohdiskelua – kirjassa käsitellään esimerkiksi homofobiaa, heteronormatiivisessa instituutiossa varttumista queerihmisenä ja sitä, miten julkisuuden henkilöt joutuvat varjelemaan yksityisyyttään maailmassa, jossa media yrittää jatkuvasti saada sinusta tietoja.

3. FAKE LOVE: A book or character you used to love but now dislike / Kirja tai hahmo, josta pidit ennen mutta et enää

Olen vastannut tällaiseen kysymykseen niin monessa aiemmassa tagissa Cassandra Claren The Mortal Instruments -sarjalla, ja haluan keksiä jonkun muun vastauksen! Tämä kirja – tai sarja – ei koskaan ollut minulle niin rakas kuin TMI, mutta pidin niistä kuitenkin jonkin verran. En ollut koskan iso Twihard, mutta minä tykkäsin kyllä Twilight-sarjan ensimmäisistä kirjoista. Luin Houkutuksen useamman otteeseen, ja Uusi kuu tuli luettua myös ehkä kahdesti. Epäilys alkoi jo vähän uuvuttaa minua, koska en ollut koskaan Jacobin suuri fani (ei sillä, että olisin ollut myöskään #TeamEdward – en oikein tykännyt Bellasta kummankaan kanssa sen suuremmin) ja neljännen kirjan yritin lukea kahteen kertaan, mutta en koskaan päässyt Renesmeen syntymää pidemmälle, koska tässä vaiheessa aloin jo ymmärtää hyvin, ettei kyseessä ollut mikään loistava kirjasarja ja olin syvästi tylsistynyt. Luin kirjoja aina lähinnä sivuhahmojen vuoksi: suosikki-Cullenini oli aina Carlisle!   Olen kasvaessani tajunnut kuinka karmaisevia juttuja tässä sarjassa on – enkä puhu verenhimoisista vampyyreista, vaan oikean maailman kauhuista kuten seksismistä ja rasismista – eikä minulla siis ole suuta hinkua koskaan palata Bella Swanin maailmaan.

4. LET GO: A book or series you were sad to see end / Kirja tai sarja, jonka loppumista surit

Luin tänä vuonna Skandar-kirjasarjan toisen osan Skandar and the Phantom Rider ja olin todella masentunut päästessäni viimeiselle sivulle, koska joudun odottamaan ensi vuoteen asti kolmatta osaa. Rakastan Skandar-sarjaa todella paljon – siis, miten en rakastaisi tarinaa ystävyyden voimasta, elementtimagiasta ja raivokkaista mutta ehdottoman lojaaleista yksisarvisista?

5. SERENDIPITY: A book or character that makes you feel warm or happy / Kirja tai hahmo, joka tuo sinulle onnellisen ja lämpimän olon

Aristotle and Dante Discover the Secrets of the Universe (Benjamin Alire Saénzin loistava ja genressään legendaarinen nuorten romaani kahden meksikolaisamerikkalaisen teinipojan rakkaudesta) on yksi niistä kirjoista, joita ei tarvitse kuin ajatella ja alan hymyillä. Luin kirjan ensi kerran lukiossa vuosia sitten, ja olen sen jälkeen lukenut sen kerran uudelleen. Se on herttainen, kaunis, romanttinen ja tuo minulle aina mieleen lämpimät kesäpäivät, auringonpaisteen ja kloorin tuoksun (kirjassa hengaillaan jonkin verran uima-altaalla). Kirja on yksi kestosuosikkejani. 

6. EUPHORIA: A book that makes you feel nostalgic / Kirja, joka saa sinut nostalgiselle tuulelle

Joan Wolfin The Road to Avalon! Luin kirjan vuosia sitten – varmaan lukion ensimmäisenä vuonna – ja hurahdin siihen aivan tyystin. Olen lukenut sen useampaan otteeseen ja se on pysynyt yhtenä suosikeistani Kuningas Arthur - teemaisten kirjojen kategoriassa (olen lukenut niitä jokusen). The Road to Avalon on romanssipainotteinen kertomus kuningas Arthurista ja Avalonissa asuvasta Morganista, jotka varttuvat yhdessä, mutta joutuvat eroamaan kamalan totuuden paljastuessa heille. Kirja on traaginen, kauniisti kirjoitettu ja se muovailee klassisia tarinoita kiinnostavalla tavalla – kirjan versio Mordredista on esimerkiksi todella kiehtovasti tehty. Aina kun näen Wolfin romaanin hyllyssäni, rintaani syttyy haikea ja lämmin fiilis, kun mieleeni muistuu kuinka itkin ja nyyhkin kirjaa lukiessani vuosia, vuosia sitten. 

Tämän kirjan takia en myöskään voi koskaan lukea, sanoa tai nähdä sanaa "lavender" ilman, että pieni pala nousee kurkkuuni. If you know, you know.

7. RUN: Your favorite coming of age novel / Paras kasvutarinaromaani

En millään voi valita kaikkein parasta coming-of-age -romaania eli kasvutarinapainotteista romaania, joten vastaan tähän kysymykseen kasvutarinaromaanilla, joka on mielestäni YKSI parhaista. Alice Osemanin Radio Silence ei ole suosikkini Osemanin kirjoissa (suosikistani puhun kysymyksessä 9 – Loveless sopisi myös vastaukseksi tähän kysymykseen, koska rakastan päähenkilöiden kasvutarinoita, mutta en halunnut puhua samasta kirjasta kahteen kertaan samssa tagissa, joten Radio Silence it is!), mutta se on kerrassaan erinomainen kasvuromaani. Kirjan päähenkilöt tasapainottelevat kaikki lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa, ja etsivät identieettiään. Romaanissa pohditaan myös paljon unelma-ammatteja, opiskelemista, ns. akateemista painetta (academic preassure) ja sen vaikutusta nuoren itsetuntoon, itsevarmuuteen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Teos on ylistyslaulu luovuudelle ja oman sydämen seuraamiselle.

8. I NEED U: A book on your TBR you're dying to read / Kirja, jonka haluat kuollaksesi lukea

George Mannin The Eye of Darkness – Star Wars: The High Republic -kirja/sarjakuvaprojektin kolmannen ja viimeisen vaiheen ensimmäien romaani – on yksi tämän vuoden odotetuimmista kirjoistani. Mannin edelliset Star Wars -kirjat ja sarjakuvat ovat olleet kaikki hyviä, joten luotan, että kolmannen vaiheen aloittava opus on hyvissä käsissä. The Eye of Darkness sijoittuu synkkään vaiheeseen kaukaisen galaksin historiassa: ryövärijoukkio Nihil on vallannut ison osan avaruudesta itselleen, ja jedien ja Tasavallan täytyy antaa kaikkensa suojellakseen viattomia ja vapauttaakseen kylmäävän Marchion Ro'n valtaaman alueen planeetat.

9. EPIPHANY: Name a book that made you realise something major about yourself / Kirja, joka sai sinut tajuamaan jotain merkittävää itsestäsi

Alice Osemanin Loveless on kaikinpuolin mainio nuortenromaani. Sen lukeminen oli minulle aika silmiä avaavaa, koska huomasin samaistuvani päähenkilö Georgiaan ja hänen kasvutarinaansa kovasti – niinkin kovasti, että kirjan luettuani aloin vakavasti pohtia identiteettiäni. Georgia ymmärtää kirjassa olevansa aromanttinen ja aseksuaali, ja niin monet hänen ajatuksistaan olivat niin tuttuja minulle, että lähes säikähdin. Vuosien saatossa olen nyt tullut siihen tulokseen, että olen jossain aromanttisen ja aseksuaalisen spektrumeilla. Voisi siis sanoa, että Loveless todellakin auttoi minua tajuamaan jotain isoa itsestäni. 

10. 21ST CENTURY GIRL: What bookish tropes concerning women would you like to change to improve female representation in literature? / Trooppi, jonka haluaisit muuttaa, jotta naisten representaatio kirjallisuudessa paranisi?

On niin monia asioita, joita haluaisin muuttaa, mutta ensimmäisenä minulle tuli mieleen niin sanottu "strong female character" -hahmotyyppi. On loistavaa, että kirjailijat haluavat tarinoidensa päähenkilöiksi vahvoja naishahmoja, mutta valitettavasti niin usein vahva naishahmo tarkoittaa taistelijanaista, joka osaa heiluttaa miekkaa, torjuu kaiken perinteisesti feminiinisen ja on luonteeltaan kuin tyypilliset miessankarit. Näille hahmoille on paikkansa, ehdottomasti, enkä missään nimessä halua antaa sellaista kuvaa, että en haluaisi nähdä naisritareita, -salamurhaajia, -vakoilijoita ja -supersankareita fiktiossani. Todellakin haluan.

Minua kuitenkin harmittaa se, että vahvuus yhdistetään niin usein tyypillisesti maskuliinisiin asioihin, kuten fyysiseen kyvykkyyteen ja taistelemiseen, eikä tyttöjä ja naisia, jotka ovat loistavia esimerkiksi diplomatiassa, taiteessa, strategiassa tai vaikka, hitto vieköön, joogassa, kutsuta kirjojen takakansissa vahvoiksi naishahmoiksi. Mielestäni Sansa Stark ja Arya Stark ovat kumpikin vahvoja naishahmoja, koska he ovat hyvin rakennettuja, kiehtovia hahmoja kummatkin ja heillä on omat vahvuutensa. Grishaversumin Genya Safin on mielestäni vahva naishahmo, vaikka hän on ulkonäköön ja sen muokkaamiseen keskittyvä grisha, joka rakastaa hienoja mekkoja ja niin edespäin, eikä taistelija.

Minusta tuntuu, että yrittäessämme siirtyä pois naishahmoista, jotka ovat tyystin lukittuja perinteisiin feminiinisinä pidettyihin rooleihin (äidit, vaimot, prinsessat, neidot pulassa jne.), mentiin vähän liian pitkälle toiseen ääripäähän, jolloin tyypillisesti feminiinisistä naisista, jotka eivät välttämättä osaa puolustaa itseään asein, tuli automaattisesti vähemmän arvostettavia. Toivoisin, että tulevaisuudessa "strong female character" -termillä viitattaisiin fyysisesti vahvan naistaistelijan ohesta millä tahansa tavalla vahvaan naishahmoon, joka on hyvin ja mielenkiintoisesti luotu hahmo. 

11. SAVE ME: What fictional character would you bring back to life? / Hahmo jonka palauttaisit kuolleista

David Kostyk!!! David kuolee Rule of Wolves -kirjassa ja sen muistaminen surettaa minua aina. Ymmärrän, mitä Leigh Bardugo halusi sanoa sodasta ja kuolemasta hänen kauttaan: David kuolee pommituksessa, jonka tavoitteena ei ole mikään muu kuin paniikin ja kaaoksen luominen, eikä hänen kuolemansa ole suureellinen uhrautuminen tai sankarillinen – hän vain kuolee, koska niin sodassa tapahtuu, ihmiset kuolevat eikä suurempaa tarkoitusta sille ole löydettävissä. SILTI, haluaisin, että David palaisi henkiin, koska hän ansaitsi elää, eikä Genya ansainnut menettää jälleen hänelle merkittävää ihmistä – eikö tuo naisparka ole kärsinyt jo tarpeeksi, Leigh?!

12. BEST OF ME: What story will always stick with you? / Tarina, joka ei koskaan jätä sinua

Madeline Millerin The Song of Achilles. This goddamn book. Olen lukenut teoksen vain kahdesti – en melkein uskaltanut aloittaa sitä uudelleen, koska ensimmäinen kerta oli niin sydäntärusentava, etten tiennyt pystyisinkö kestämään sitä kaikkea uudelleen – mutta teoksen tarina ja hahmot ovat juurtuneet mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Niin monet kirjan lainaukset ja keskustelut pyörivät mielessäni jatkuvasti. Ken tietää milloin tulen lukemaan kirjan kolmannen kerran, mutta tiedän, että tuo kirja tulee olemaan hyllyssäni ja mielessäni niin kauan kuin minussa riittää aivosolutoimintaa. 

13. BLOOD, SWEAT AND TEARS: Name a book you struggled to get through / Kirja, jonka lukeminen oli haastavaa

Erin Morgensternin The Starless Sea oli varsinainen työmaa. En lukenut kirjaa montakaan päivää, mutta vain siksi, että en halunnut viettää sen parissa yhtään pidempää aikaa kuin oli pakko. Tahkoin kirjan siis läpi itsepintaisesti, vaikka sen lukeminen oli puuduttavaa ja sai minut tuntemaan oloni kovin typeräksi. Kyseessä oleva romaani on monitasoinen, symboleja ja metaforia täynnä oleva kertomus, jonka sisällä on lukuisia muita kertomuksia, joista osa on totta ja osa ei. Kirjassa oli paljon potentiaalia, mutta ei, se oli raskaslukuinen ja halusin lukiessani vain päästä siitä eroon.