Olen parin viimen vuoden aikana lukenut todella paljon kauhukirjoja. Olen tänä vuonna lukenut kaikista genreistä ehdottomasti eniten kauhua. Aikanaan en tykännyt siitä ollenkaan, tai ainakin oletin, että en tykkäisi siitä, koska olin aika pelokas ja menetin usein yöuneni luettuani tai katsottuani jotain pelottavaa. Nykyään kestän ahdistavia ja karmaisevia juttuja paljon paremmin, ja olen jopa oppinut nauttimaan kirjan tai elokuvan tuomasta pelon tunteesta.
Tänään haluan suositella teille erilaisia kauhukirjoja. Olen jakanut suosituslistani useampaan kategoriaan – esimerkiksi vampyyrikirjat, kummituskirjat ja dekkarien ja kauhun yhdistelmät – jotta löytäisit helpommin sellaisen kauhukirjan, joka kiinnostaa juuri sinua. En itsekkään pidä kaikista kauhun alagenreistä – en esimerkiksi ole kovinkaan kiinnostunut zombiejutuista, vaikka olenkin muutaman ihan hyvän zombiekirjan lukenut. Olen lukenut kaikki nämä kirjat ja pidän niitä aidosti suosituksen arvoisina.
Toivon, että nämä kirjat viihdyttävät ja karmaisevat sinua, saavat ihosi kananlihalle ja jäävät kummittelemaan mieleesi.
Vampyyreja ja verenimijöitä
Hungerstone (Kat Dunn) – Hungerstone on uusi versio Sheridan Le Fanun klassikkoromaanista Carmilla. Kirja kertoo onnettomassa avioliitossa elävästä Lenoresta, joka on tukahduttanut halunsa, intohimonsa ja todellisen identiteettinsä koko elämänsä ajan. Kun mysteerinen ja lumoava Carmilla ilmaantuu hänen elämäänsä, hänen kätketyt tunteensa heräävät ensimmäistä kertaa ja hänen elämänsä menee täysin raiteiltaan. Tämä synkkätunnelmainen, goottilainen romaani tarjoilee sapfolaista romantiikkaa, verenhimoa, kyltymätöntä nälkää ja toksisia ihmissuhteita.
Veren vangit (Anne Rice) – Veren vangit on Anne Ricen vampyyrikronikoiden ensimmäinen osa. Kirjan päähenkilö Louis de Pointe du Lac kertoo elämäntarinansa nuorelle toimittajalle – hän kuvaa muutostaan ihmisestä yön hirviöksi, vampyyrin "elämää" ja suhdettaan niin muuttajaansa Lestat de Lioncourtiin kuin lapsivampyyriin, Claudiaan, josta Lestat tekee vampyyrin ja josta tulee tämän toksisen pariskunnan lapsi. Veren vangit on riipaiseva, filosofinen, synkkä, kieroutunut ja addiktoiva. Suosittelen koko sydämelläni myös Rolin Jonesin luomaa TV-adaptaatiota Interview With the Vampire (2022–).
Hulluja murhaajia ja slasher-meininkiä
When the Wolf Comes Home (Nat Cassidy) – When the Wolf Comes Home kertoo ankeassa kuppilassa työskentelevästä näyttelijästä, Jessistä, joka törmää pelokkaaseen, hirviömäistä isäänsä paenneeseen pikkulapseen, jonka kanssa hän lähtee pakomatkalle halki Amerikan. When the Wolf Comes Home on verinen ja väkivaltainen kertomus pelosta, sen eri muodoista, hankalista isäsuhteista ja epätodennäköisestä ystävyydestä kahden yksinäisen ihmisen välillä. Juoni yllätti minut totaalisesti ja meni paljon villimpään ja kosmisempaan suuntaan kuin odotin.
Heads Will Roll (Josh Winning) – Heads Will Roll tapahtuu keskellä metsää retriitissä, jossa ihmiset joutuvat luopumaan kaikista teknologisista laitteistaan saavuttaakseen todellisen, sisäisen rauhan ja toipuakseen koettelemuksistaan. Sitcomstara Willow on tuhonnut uransa ajattelemattomalla twiitillä ja pakenee median ja somen vihaa tälle retriitille, mutta pian vieraat alkavat kadota toinen toisensa jälkeen. Retriitin haudatut salaisuudet paljastuvat, veri lentää ja Willow joutuu taistelemaan hengestään. Kauhun keskellä Willow'n ja toisen lomailijan, Danin, välille alkaa kehittyä tunteita.
Kaikki pois piilosta (Kiersten White) – Neljätoista ihmistä osallistuu hyljätyssä huvipuistossa järjestettävään kuurupiilorealitysarjaan. Mikä alkaa hauskana haasteena muuttuu pian kauhistuttavaksi painajaiseksi kilpailijoiden alkaessa kuolla ja realitysarjan todellisen luonteen paljastuessa. Kaikki pois piilosta pureutuu väkivallan kierteisiin, etuoikeutettujen ja sorrettujen väliseen dynamiikkaan ja traumaattisen muistojen kanssa elämiseen. Kirjan tunnelma ja miljöö – hylätty, häiritsevä ja salaisuuksia täynnä oleva huvipuisto – olivat erinomaisia. Tarinassa on myös mukana romantiikkaa.
Pelottavia taloja ja verisiä salaisuuksia
All of Us Murderers (KJ Charles) – Perhettään vihaava Zeb Wyckham saa kutsun vanhalta serkultaan Wynniltä tämän goottilaiseen, eristettyyn kartanoon Lackaday Houseen. Siellä hän joutuu kasvotusten niin ilkeän isoveljensä, hedonistisen taiteilijaserkkunsa kuin katkeran ex-poikaystävänsä Gideonin kanssa. Wynn laittaa sukulaisensa kilpailemaan suvun perinnöstä. Tämän lisäksi Zeb ja muut alkavat nähdä ja kuulla outoja asioita, kummituksia ja syyttävää graffitia. All of Us Murderers on hauska ja koukuttava kummitteleva talo -kertomus kamalasta perheestä ja uudelleen syttyvästä rakkaudesta.
Horrorstör (Grady Hendrix) – Oletko koskaan miettinyt millaista olisi jos viettäisit myös Ikeassa jossa kummittelee vuosisatoja vanha hirvittävä aave? Horrorstör kertoo Orsk-yrityksen, fiktiivisen wannabe-Ikean, työntekijöistä, jotka tekevät ylimääräisen työvuoron selvittääkseen kuka tai mikä aiheuttaa aina öisin kaaosta kaupassa. Tässä kirjassa oli villejä käänteitä, graafista väkivaltaa ja hyvin suorasukaista kapitalismi-kritiikkiä. Pidin myös kovasti kirjan kuvituksesta.
Kotiin ennen pimeää (Riley Sager) – Kotiin ennen pimeää on kertomus Maggiesta, joka palaa ensimmäistä kertaa sitten lapsuutensa Baneberry Halliin. Hänen isänsä on kuollut ja hänen täytyy käydä läpi isänsä tavarat. Maggie alkaa vihdoin selvittää mitä todella tapahtui vuosikymmeniä sitten hänen perheensä asuessa Baneberryssä 20 pelontäyteistä päivää ja onko isän talosta kirjoittamassa kummituskirjassa mitään perää. Kauhuelementtien ja mysteerin ohella kirjassa pohditaan hankalia perhedynamiikkoja, totuuden pelottavuutta ja muistojen häilyväisyyttä.
Murhia ja synkkiä rikoksia
Keskiyön pidot (Lucy Foley) – Keskiyön pidot on trilleri mutta siinä on minusta sen verran kauhuelementtejä, että se ansaitsee tulla mainituksi tässä postauksessa. Kirjassa liikutaan useammalla aikajanalla ja seurataan useampaa hahmoa, joiden tarinat kietoutuvat yhteen luksushotellin avajaisjuhlissa, jotka menevät karmaisevalla tavalla pieleen. Foleyn hahmot ovat mielenkiintoisia (kirja on täynnä ihmisiä jotka piilottelevat kirjaimellisten ja metaforisten maskien takana). Kauhun tunnelmaa tarinaan tuo paikallinen myytti Linnuista, jotka kostavat ihmisille, jotka ovat satuttaneet toisia.
Liitu-ukko (C. J. Tudor) – Tudor on kauhun ja trillerin sekoitusten mestari ja siksi häneltä on tässä kategoriassa kaksi kirjaa. Hänen jättihittinsä, Liitu-ukon päähenkilö, Eddie, saa anonyymin kirjeen, jossa on liitu-ukon kuva. Viesti saa hänet – ja hänen lapsuuden ystävänsä – vihdoin selvittämään mitä tapahtui vuosia sitten kun liiduilla piirrettyjen ukkojen ketju johti heidät päättömän ruumiin luokse. Luin tämän kirjan vuosia sitten, mutta sen viimeiset hetket kummittelevat yhä mielessäni. Pidin kirjassa erityisesti siitä, miten siinä pohdittiin mitä tarkoittaa olla "hyvä ihminen".
Rovio (C. J. Tudor) – Rovio on hyytävä kertomus äidistä ja tyttärestä, jotka muuttavat pikkukylään, jossa kerrotaan tarinaa kirkolla kummittelevista, vuosisatoja sitten roviolla poltetuista tytöistä. Kylässä on tapahtunut paljon kamalia juttuja – vuosikymmeniä sitten kaksi teinityttöä katosi ja vain pari kuukautta ennen päähenkilöiden saapumista, pappi hirttäytyi. Miten nämä eri tapahtumat ovat yhteydessä toisiinsa? Kauheinta Roviossa eivät ole kummitukset vaan misogynian tasot, seksuaalisen väkivallan kierteet ja se, miten ihmiset aivan liian usein suojelevat väkivallan tekijöitä uhrien sijasta.
Kummituksia ja vihaisia henkiä
Kalman kehtolaulu (Rebecca Netley) – 1800-luvulle sijoittuva goottilaisvaikutteinen Kalman kehtolaulu on oikein klassinen kummitustarina. Surun musertama kotiopettajatar Elspeth saapuu skotlantilaiselle saarelle huolehtimaan rikkaan perheen yksinäisestä, mykäksi muuttuneesta lapsesta. Kartanon käytävät natisevat, Elspeth ei saa peloltaan unta ja käytävästä kuuluu karmaisevaa laulua. Edellinen kotiopettajatar katosi mysteerisesti ja vain muutamaa päivää myöhemmin perheen tyttären kaksonen, William, kuoli. Elspeth päätyy selvittämään palvelemansa perheet synkät salaisuudet.
The Woman in Black (Susan Hill) – The Woman in Black on kummituskirjallisuuden vuonna 1983 julkaistu klassikko (josta tehtiin 2012 Daniel Radcliffen tähdittämä adaptaatio). Asianajaja Arthur Kipps matkustaa menehtyneen Alice Drablow'n kotiin selvittääkseen tämän tavarat. Talossa oleskellessaan hän alkaa nähdä outoja asioita ja kuulee paikallisesta kummituksesta, mustapukuisesta naisesta, jonka näkeminen tietää pahaa onnea paikallisille lapsille. Pidin kirjassa siitä, että emme koe tapahtumia Arthurin kanssa samanaikaisesti, vaan Arthur muistelee kokemuksiaan.
Salatun tiedon seura (Leigh Bardugo) – Salatun tiedon seura on sekoitus kummitustarinaa, dark academiaa ja murhamysteeriä. Kirjassa seurataan huonoissa oloissa kasvanutta Alex Sterniä, joka ajautuu Yalen yliopiston maagisten salaseurojen maailmaan. Hänen oppaansa tässä taikuuden ja vallan maailmaan on hurmaava lukutoukka Daniel Arlington. Rakastan Bardugon kirjoitustyyliä ja hänen kykyään tehdä hyvinkin synkistä tarinoista aidosti hauskoja. Bardugon kummitukset ovat minusta myös kirjakummitusten eliittiä – ne ovat aidosti häiriteviä, ahdistavia ja surullisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti