The Agust D "D-2" book tag

Tämän päivän book tag on The Agust D "D-2" Book Tag! Tagin loi Notes from a Paper Plane Nomad -blogi. Kysymyksissä esiintyvät lyriikat ovat paikoittain koreasta englanniksi käännettyjä. Kysymykset olen suomentanut itse. Suomennokset eivät tosiaan ole välttämättä sanatarkkoja: ideana on vain saada kysymyksen perusidea käännettyä blogini kielelle.

Tagin inspiraatio on korealaisen räppärin, myös BTS:n Sugana tunnetun Agust D:n toinen soololevy, D-2. Suga / Agust D on yksi suosikkiartisteistani. Rakastan hänen musiikkinsa tunnelmaa (hän seilaa tämänkin lyhykäisen mixtapen aikana uhmakkaasta ja rennosta ankeaan ja surulliseen, ja viettää aikaa vihan ja turhautumisen maailmassa), lyriikoitaan ja sitä, kuinka kerronnallista hänen musiikkinsa on. Hän kuvailee avoimesti elämäänsä idolinsa ja artistina, ja syventyy pohtimaan esimerkiksi omia mielenterveysongelmiaan. Se, miten hän kuvailee uupumusta, masennusta, yksinäisyyttä ja ahdistusta on minusta kovin samaistuttavaa, huolimatta siitä, että minun ja Agust D:n elämä on kaikinpuolin niin, niin erilaista. Kai tämä on taas hyvä esimerkki siitä, kuinka musiikki voi yhdistää ja tuoda yhteen ihmisiä, jotka elävät aivan eri maailmoissa. 

Mutta nyt lopetan Agust D:sta hölisemisen ja siirryn tagin kysymyksiin!

1. "I wrote Verse 1 f***ing fast / But can't make verse 2 no matter how hard I rack my brain" – Moonlight: Easy to get into but hard to finish. / Kirja, joka oli helppo aloittaa mutta loppua kohden hankala lukea.

Anne Carsonin runoromaani Autobiography of Red on moderni uudelleenkerronta antiikin Kreikan mytologian Geryon-jättiläisestä, jonka Herakles surmaa. Tässä teoksessa Geryon on meidän maailmassamme asuva nuori poika, joka rakastuu Heraklekseen, joka murtaa hänen sydämensä. Teos oli alkuun koskettava ja, vaikkakin hieman haastava, silti ymmärrettävä, mutta loppua kohden runot alkoivat olla paikoittain minulle hieman liian hankalia.

2. "Hit this town then cut and run in a jet / This country's too small to hold me in yet" – Daechwita: Genre-bending. / Teos, jossa leikitellään genrellä.

Aina kun näen jonkun suosittelevan Leigh Bardugon Ninth Housea, minua kiinnostaa se, miten hän yrittää sitä myydä ja mitä genreä hän eniten painottaa. Tämä teos on nimittäin upea sekoitus monia genrejä: se on paranormaali fantasiaromaani, se on dark academiaa, se on (paranormaalia) kauhua ja se on murhamysteeri. Bardugo onnistuu tasapainottelemaan kaikkien näiden tyylien välillä loistokkaasti.

3. "What do you think, what do you think / Whatever you think, I'm sorry but I don't f***cking care at all" – What do you think?: Badass characters. / Kirja, jossa on badass-hahmoja (en keksi hyvää suomennosta).

Lesley Livingstonin antiikin Roomassa asustavista naisgladiaattoreista (pakko mainita tähän väliin, että meillä on historiallisia todisteita siitä, että Roomassa todellakin oli myös naisgladiaattoreita) kertova The Valiant ja sen jatko-osat, The Defiant ja The Triumphant, ovat täpösen täynnä cooleja, badass-naishahmoja. Nämä kirjat eivät ehkä ole mitään suurta, huippuluokan kirjallisuutta, mutta ne ovat todella hauskoja seikkailukertomuksia ryhmästä upeita, voimakkaita naissotureita.

4. "We're given multiple choices / And our taste is controlled by the capital" – Strange: Dystopian. / Dystopiaromaani.

Celeste Ng'n Kadonneet sydämemme on hyvin vähäeleinen dystopia, joka sijoittuu lähitulevaisuuden, vakavan talouskriisistä selvinneeseen Yhdysvaltoihin, jota vallitsee PACTina tunnettu anti-aasialainen laki, jonka tarkoituksena on "suojella" Yhdysvaltojen kulttuuria. PACT laillisti aasialaistaustaisen systemaattisen sorron. Kadonneet sydämemme on realistisuudessaan mielestäni hyvin koskettvava dystopiaromaani. Sen tapahtumat tuntuvat aidoilta ja kirjaa lukiessa lukija ei voi olla ajattelematta, että jotain tällaista voisin hyvinkin tapahtua. PACTin hallitseman USA:n yhteiskuntajärjestelmän ja aasialaistaustaisten monitahoisen sorron kuvauksen ohella kirja on myös hellä romaani äidin ja pojan välisestä rakkaudesta, tarinoiden merkityksestä, vastarinnasta ja taiteen merkityksestä.

5. "I grow older / And become to know the world / And yet, would it have been better to not know the world?" – 28: Coming of age. / Kasvutarina.

Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe on toisen maailmansodan aikaiseen Ranskaan sijoittuva romaani, jossa kuvataan kahden nuoren, sokean ranskalaistytön, Marie-Lauren, ja saksalaisen, natsijoukkoihin ajautuvan Wernerin, kasvutarinoita. Tässä kirjassa on esillä hyvin laulussa 28 esiin tuleva tunne siitä, että aikuistuminen tarkoittaa eräänlaista lapsuuden naiiviuden ja toiveikkuuden tuhoutumista: mitä vanhemmaksi kasvat ja mitä enemmän ymmärrät sinua ympäröivää maailmaa, sitä hankalampaa on pysytellä optimitisena ja olla vaipumatta eksistentiaaliseen kauhuun tai uupumukseen.

6."Whether it would become a blazing sun / Or the ashes left behind after being burnt – / Always, the choice and decision is yours to make" – Burn It: Fire in the cover/title. / Kirja, jonka kannessa tai  nimessä on tulta.

Mary Renaultin Fire from Heaven on historiallinen romaani Aleksanteri Suuren nuoruudesta, jossa pohdiskellaan sitä, miten Aleksanterista tuli se historiallinen valloittaja, jona hänet tunnetaan. Kirja keskittyy hänen isä- ja äitisuhteisiinsa, sekä hänen  romanttisena, intiiminä ystävyytenä esitettyyn suhteeseen Hefaistioniin, joka oli yksi historiallisen Aleksanterin luottomiehistä (sekä mitä luultavimmin hänen rakastajansa) hänen hallitsijakautenaan. Aleksanteri on ehdottomasti hyvin siloteltu tässä trilogiassa - hän esiintyy sankarillisena miehenä, eikä hänen kaikkein huonoimpia puoliaan ja karmeimpia tekojaan käsitellä niin syvällisesti kuin ehkä olisin toivonut - mutta suosittelisin silti sen lukemista jos historiallinen, antiikkiin sijoittuva fiktio kiinnostaa. 

7. "You being ordinary is rather my being special / You being special is rather my being ordinary" – People: Book you love that others didn't, or vice versa. / Kirja jota muut rakastavat mutta sinä et, tai toisinpäin. 

John Greenin legendaarinen nuortenromaani The Fault in Our Stars ei ollut mielestäni kummoinen. Se on yksi genrensä suosituimmista kirjoista ikinä, ja muistan monien ystävieni ja tuttujeni lukeneen sitä ja itkeneen silmät päästään. Sain sen lainaan yhdeltä kaveriltani, ja vaikka se ei ollut mielestäni surkea, se ei ollut minusta mitään sen kummempaa tai mitään niin mullistavaa kuin kaikki ympärilläni tuntuivat väittävän sen olevan. 

8. "I thought I'd party every day when I became a superstar / But the ideal is slapping the reality in the back of its head" – Honsool: Didn't live up to expectations. / Kirja, joka ei ollut niin hyvä kuin odotit sen olevan. 

Margaret Rogersonin Vespertine oli pienoinen pettymys. Annoin Rogersonin teokselle Sorcery of Thorns 5/5 tähteä ja hänen esikoisteoksensa An Enchantment of Ravens oli hurmaava, neljän tähden romaani. Vespertinen idea on todella kiehtova – tarinassa seurataan ruumiita hoitavaksi nunnaksi kouluttautuvaa Artemisiaa, joka ajautuu vapauttamaan muinaisen, voimakkaan taikahengen voimat ja työskentelemään tahtomattaan sen kanssa pelastaakseen maailman hurjistuneilta aaveilta – mutta valitettavasti kirja alkoi mainion alun jälkeen hieman junnata eikä Rogerson onnistunut hyödyntämään kaikkea kirjan ja sen maailman potentiaalia. Teos ei ollut mitenkään huono tai tylsä, mutta se ei ollut ihan niin hyvä kuin odotin ja toivoin.

9. "Set me free, I'm floating freely in the void" – Interlude: Set Me Free: Felt like a dream. / Kirja, jonka lukeminen oli kuin unta tai uneksimista. 

Katja Ketun Rose on poissa oli varsinainen kokemus. Ketun teksti on hyvin uniikkia, soljuvaa, ylenpalttisen kuvailevaa ja täynnä tunnetta. Minulla kesti hetki ennen kuin sain otteen teoksen kielestä ja tarinasta, mutta kun sitten vihdoin onnistuin uppoutumaan tarinan maailmaan, sen lukeminen todella tuntui omanlaiseltaan unelta. Luin kirjan parissa päivässä, koska en malttanut lopettaa. Tarina itsessään ei ollut ehkä suosikkini – se oli ookoo, mutta ei mitenkään räjäyttänyt tajuntaani – mutta kieli teki kirjasta kerrassaan ennenkuulumattoman lukukokemuksen.

10. "Still, as ever / I miss you and I miss you / Still, as ever / The memories of us together circle around me / ... / Dear my friend, how are you doing" – Dear My Friend: Book involving letters/emails/notes. / Kirja, jossa on mukana kirjeitä, sähköposteja tai muita viestejä.

V. E. Schwabin Gallant sisältää juonelle hyvin olennaisia ja merkittäviä piirroksia. Gallant kertoo mykästä, orvosta tytöstä, Oliviasta, joka saa yllättäen kutsun sukulaisiltaan tulla asumaan heidän perheensä kartanoon Gallantiin. Asettuessaan asumaan tähän rapistuvaan kartanoon ja tutustuessaan siellä asuvaan eriskummalliseen väkeen, hän alkaa selvittää vanhempiensa tarinaa, johon aiemmin mainitut piirrokset liittyvät