5 Suosikkia: Tietokirjat Antiikin Kreikasta ja Roomasta

Olen lukenut jokusen tietokirjan antiikin Kreikasta ja Roomasta (Kreikasta ehdottomasti enemmän), joten miksipä en jakaisi viittä suosikkiani. Suosittelisin näitä kirjoja ilolla kelle tahansa aiheesta innostuneelle.

Let's go!!!

1. Pandora's Jar: Women in Greek Myths (Natalie Haynes)

Pandora's Jar on ehdottomasti paras antiikin mytologian hahmoihin perehtyvä kirja, jonka olen lukenut. Natalie Haynes käsittelee mytologian tunnetuimpia, sekä joitain vähemmän tunnettuja, naishahmoja, selittää heidän myyttiensä peruspiirteet ja syventyy sitten siihen, miten heidän myyttiään on tulkittu eri historiallisina aikakausina, miten heidän hahmonsa on muuttunut ja mitä tekemämme tulkinnat heistä kertovat meistä, heidän tarinoidensa lukijoista ja tutkijoista. Käsittelyssä ovat mm. Troijan Helena, tämän murhanhimoinen sisar Klytemnestra, ensimmäinen nainen Pandora ja pahamaineinen Faidra.

Monet kirjan naisista ovat minulle hyvin tuttuja ja rakkaita, mutta opin silti jokaisessa luvussa todella, todella paljon uutta. Minusta oli erityisen kiinnostavaa tutustua siihen, miten, monessa tapauksessa, modernit versiot näistä hahmoista ovat paljon kapeampia ja yksoikoisempia kuin antiikin ajalla. Antiikissa oli ihan yhtä yleistä kertoa versio Troijan sodasta, jossa Helena ei koskaan ollut koko Troijassa tai pettänyt miestään, vaan jumalat piilottivat hänet Egyptiin ja antoivat kreikkalaisten ja troijalaisten taistella vale-Helenasta, hänen kuvajaisestaan. Mutta kuka nykypäivänä tietää Egyptin Helenan tarinan, ellei ole aiheeseen perehtynyt? Pandorasta on tehty oman mytologiansa petollinen Eeva, mutta kun hänen tarinansa alkuperäisiin versioihin perehtyy, hän näyttäytyy hyvin erilaisena.

Haynesin teksti on helppolukuista, eikä vaadi lukijalta sen kummempaa ennakkotietämystä hahmoista tai heidän tarinoistaan. Haynes kertoo, hänelle ominaisella sarkastisella huumorilla höystettynä, kaiken mitä lukijan on tarpeen tietää ennen kuin sukeltaa eri versioihin – kirjallisuuteen, elokuviin, kuvataiteeseen ja muuhun mediaan. Kirjan jatko-osa Divine Might, joka keskittyy jumalattariin, on myös mainio!

2. Sex on Show: Seeing the Erotics in Greece and Rome (Caroline Vout)

Sukupuolihistorian ohella olen keskittynyt omissa opinnoissani seksuaalisuuden historiaan. Sex on Show pureutuu antiikin Kreikan ja Rooman seksuaalisiin tapoihin, ajatusmalleihin ja rooleihin, sekä siihen, miten seksi ja seksuaalisuus olivat arjessa läsnä aivan eri tavalla kuin ne ovat nykyään. Sukupuolielimien, seksiaktien ja alastomien ihmisten kuvia oli seinämaalauksissa, arjen ruoka-astioissa, taide-esineissä ja niin edespäin. Antiikin seksuaalinen maailma oli aivan omanlaisensa, ja tämä kirja tarjoaa lukijalleen helppolukuisen katsauksen tähän teemaan.

Vout tarkastelee tässä kirjassa muun muassa sitä, miten antiikin seksuaalisia kuvia tulee tulkita. Kuvataanko niissä seksiä vai rakkautta, ja miten menneisyyden ihmisten ymmärrykset näistä asioista eroavat siitä, miten me niitä tulkitsemme? Mikä oli kuvien tavoite: tuliko niiden kiihottaa, järkyttää, naurattaa vai reagoitiinko niihin mitenkään? Kirja on täynnä kuvia antiikin taiteesta, joten et joudu vain lukemaan näistä seksuaalissävytteisistä objekteista, vaan saat katsella niitä sivusta toiseen. Minusta oli mielenkiintoista lukea näistä tavaroista, niiden tarkoituksista ja miten niihin oli mahdollisesti reagoitu, ja samalla tarkkailla omia reaktioitani niihin.

Vout on kirjoittanut tästä teemasta jokusen kirjan, mutta en ole valitettavasti vielä saanut käsiini muita kuin tämän. Aion ehdottomasti hankkia joku päivä ainakin hänen teoksensa Exposed: The Greek and Roman Body, joka keskittyy ruumiillisuuden ja kehon teemoihin.

3. Antigone Rising: The Subversive Power of the Ancient Myths (Helen Morales)

Antigone Rising käsittelee sitä, miten mytologiaa on käytetty historiassa ja miten niitä voi tulkita esimerkiksi naisia voimaannuttavasta näkökulmasta sekä misogynistisesta näkökulmasta. Antiikin myytit elävät nykyajassa kuten ennenkin, ja niiden hahmoja, kuvia ja tarinoita käytetään yhäkin. Ne eivät ole vain historiallinen läjä taruja, vaan elävä, hengittävä, jatkuvasti muokkautuva tarukokoelma.

Morales perehtyy esimerkiksi siihen, miten Beyoncé hyödyntää jumalatarkuvastoa taiteessaan, miten usein (näin modernistä näkökulmasta) hirvittävänkin problemaattiset vanhat tarut yhä vain inspiroivat vähemmistöjä ja miten oman käden oikeutta harjoittanut meksikolainen "Diana, Hunter of Bus Drivers", hyödynsi Artemis-jumalattaren taruja tappaessaan bussinkuljettajia, protestoiden siten naisten kokemaa väkivaltaa ja häirintää busseissa. Esseet ovat lyhyitä ja helppolukuisia, ja kirjasta löytyy vaikka minkälaista mielenkiintoista.

Jos sinua kiinnostaa feministinen ote antiikin mytologiaan ja historiaan, tai ylipäätänsä se, miten myyttejä voidaan tulkita eri tavoin eri historiallisissa konteksteissa, suosittelisin ehdottomasti tätä kirjaa. Mielestäni se sopii mainiosti teeman parissa aloitteleville sekä jo hieman perehtyneemmille lukijoille. Tiesin joistain aiheista jo vähäsen, mutta opin silti paljon uutta.

4. Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti (Jaakkojuhani Peltonen)

Vähän kuten Pandora's Jar ja Antigone Rising, myös tämä teos keskittyy siihen miten jotakin aihetta – tässä tapauksessa myyttisten hahmojen ja tarinoiden sijasta historiallista hahmoa – on käsitelty historian eri aikakausina. Peltonen sukeltaa niin uskonnollisiin teksteihin (on esimerkiksi olemassa tarina, jonka mukaan Aleksanteri kääntyi juutalaisuuteen ja tarina, jossa hän soti Islamin puolesta), Hollywood- ja Bollywoodelokuviin, animeen, sarjakuviin, historiallisiin ja moderneihin romaaneihin ja lukuisiin muihin teemoihin.

Aleksanteri Suuri on yksi kuuluisimpia historiallisia henkilöitä ikinä. En osaa nimetä montakaan henkilöä, joka olisi saavuttanut samanlaisen järkkymättömän aseman ihmiskunnan kollektiivisessa muistissa, taiteessa ja historiankirjoituksessa. Hän oli historiallinen hahmo, mutta hänestä on vuosituhanten aikana muotoutunut jotain paljon suurempaa – myytti ja legenda. Peltonen esittelee miten Aleksanteria on tulkittu sankarina, jumalana, tyrannina sekä massamurhaajana. Minua kiinnosti erityisesti luvut, joissa Peltonen pohti sitä, miksi Aleksanterista on tullut niin legendaarinen – hänen viehätysvoimansa kulmakiviksi Peltonen lukee mm. käsittämättömän sotamenestyksen, tähdenlentomaisen elämän (hän kuoli ollessaan vasta vähän yli 30 vuotta), kauneuden (patsaat hänestä ovat usein todella komeita) sekä sen, ettei hänestä loppujen lopuksi tiedetä paljoa. Hänen mysteerisyytensä on kiehtovaa.

Jos haluat varmaa faktatietoa Aleksanterin elämästä, tämä ei ole se kirja joka sinun kannattaa valita, vaikka Peltonen kuitenkin selittää historiallisista faktoista tarpeen tullen. Jos sinua kiinnostaa Aleksanteri myyttinä, legendana, lähes fiktiivisenä hahmona, hanki tämä kirja käsiisi välittömästi!

5. Antiikin käsikirja (Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén)

Ahh, tämä siunattu kirja. Olen kirjoittanut Antiikin käsikirjan avulla monen monituista esseetä yliopistoaikoinani, eikä se ole koskaan pettänyt luottamustani. Aina kun teen mitään antiikin Kreikkaan tai Roomaan liittyvää, ovat Castrénit aina parhaat ystäväni ja luottomieheni. 

Tämä teos on juuri mitä se lupaa olevansa: käsikirja antiikin maailmaan, kulttuuriin, historiaan, mytologiaan ja taiteeseen. Mitä tahansa haluatkin tietää, voin luvata, että löydät tästä hakuteoksesta, jollei kaikkia, niin ainakin joitain vastauksia pulmaasi. 

Koska tämä on hakuteos, en tietenkään ole lukenut sitä kannesta kanteen – ei sillä, että kukaan odottaisi sitä minulta. Se on kuitenkin luotettava, pätevä, helppolukuinen ja kattava teos, jonka soisin jokaisen antiikin ajasta kiinnostuneen – harrastelijan tai ekspertin – hankkivan hyllyynsä. Paavo Castrénin Uusi antiikin historia on myös loistava, jos tarvitset teosta, joka käy läpi antiikin ajan historian!