Star Wars on kaikista minulle kaikkein rakkain fiktiivinen tarina. Star Wars -elokuvat ovat suosikkejani, katson kaikki TV-sarjat, ja luen lähes kaikki romaanit ja sarjakuvat mitä julkaistaan.
Star Warsin fanittaminen ei kuitenkaan ole aina helppoa, kun olet queerfani. Star Wars elokuvissa ja TV-sarjoissa ei kummemmin queereja ihmisiä tai olentoja näe. Hetken maailma eli toivossa, että Poe Dameron ja Finn saattaisivat olla uuden trilogian pääpari, mutta, näin jälkeenpäin ajatellen, on surkuhupaisaa ajatella, että minä ja monet toiveikkaat aidosti uskoimme, että ehkä Disneyn Star Warsin pääromanssi olisi kahden miehen välillä. Ehei. Episodi IX esitteli Poen ex-tyttöystävä Zoriin (esimerkillinen "no homo" -juonenkäänne) ja homot saivat tyytyä blink-and-you'll-miss-it suudelmaan kahden naisen välillä.
TV-sarja Andor teki suuren harppauksen Star Warsin queerrepresentaation historiassa esittelemällä Vel Sarthan ja Cinta Kazin, kapinallispariskunnan. Toki ruudulla ei vielä naisten välisiä suudelmia näy, mutta Cintan ja Velin läheisyys ja rakkaus välittyy näyttelijöiden eleiden, katseiden ja dialogin kautta tavalla, jota ei voi kiistää.
Haluan kovasti nähdä lisää queerhahmoja Star Wars elokuvissa ja TV-sarjoissa. Star Wars on universumi, jossa seikkailee droideja, wookieeita, kyborgeja ja gangsterietanamatoja, miksei siis homoja, lesboja, ja transihmisiä? Miksi ihmiset voivat sulattaa ihmisiä syöviä, metsässä asuvia murhakarhuja, taikavoimia omaavia munkkivelhoja ja palkkionmetsästäjän, joka näyttää krokotiilille, mutta kokevat, että sateenkaarevat hahmot (tai muita vähemmistöjä edustavat hahmot) ovat liikaa tai häiritseviä? Yksi Star Warsin ydinviesteistä on myös aina ollut yhteistyö, erilaisten ihmisten ja otusten välinen ystävyys, ennakkoluulottomuus ja vapauden puolesta taisteleminen. Queerit henkilöt solahtaisivat tarinaan täydellisesti.
Star Wars ei ole loistava queerrepresentaatiossa visuaalisen median puolella, mutta kirjallisuuden puolella on aivan erilainen meno. Star Warsin kaanonia edistävät ja täydentävät kirjailijat ja sarjakuvataiteilijat antavat queerfaneille sen mitä sarjan visuaalinen kerronta ei vielä halua/pysty meille antamaan. Star Wars -kirjat ovat aina olleet minulle hyvin tärkeitä ja ne muodostavat ison osan fandomiani. Queerrepresentaation määrän noustessa ja kirjailijoiden esitellessä upeita, kompleksisia queersankareita, -pahiksia, -suhteita ja -tarinoita, on niistä tullut entistäkin merkittävämpiä minulle. Nämä tarinat muistuttavat queerfaneille, että vaikka elokuvat ja sarjat eivät heitä vielä edusta, niin kirjoissa ja sarjakuvissa löytyy heille samaistumispintaa ja heidän kaltaisiaan hahmoja.
Queerfanina suurimman vaikutukseen minun on tehnyt suuri The High Republic -kirja- ja sarjakuvaprojekti. THR on viiden kirjailijan (upeat Charles Soule, Cavan Scott, Claudia Gray, Daniel José Older ja Justina Ireland) luoma saaga, joka sijoittuu Jedien ja Tasavallan kulta-aikaan 200 vuotta ennen episodi ykköstä. Saaga koostuu lukuisista aikuisten, nuorten ja lasten kirjoista, muutamasta audiodraamasta, parista mangasta ja useista sarjakuvista. Kyseessä on isoin Star Wars -kustannusprojekti ikinä. Ja yksi parhaimmista asioista tässä koko saagassa on se, että sen hahmokaarti on todella monimuotoinen. Kirjailijat ovat saaneet kritiikkiä typeriltä "faneilta" siitä, että kirjoissa on "liikaa" ei-valkoisia hahmoja ja queerhahmoja, mutta kirjailijat eivät ole koskaan antaneet näiden vähä-älyisten kommenttien hetkauttaa heitä. THR esitteli Star Warsin maailmaan useamman uuden, tärkeän muunsukupuolisen hahmon (yksi heistä on suuresti rakastamani jedimestari Kantam Sy – yksi parhaimmista jedeistä ikinä, ainakin minun mielestäni). Monet THR:n keskeiset rakkaustarinat ovat naisten välisiä romansseja, ja monet sarjan hahmoista ovat queereja ilman, että se on heidän määrittelevin piirteensä. Olen ikuisesti kiitollinen The High Republic -tarinoista, koska ne ovat antaneet niin monelle fanille representaatiota, jota ei Star Warsista löydy muualta kuin kirjoista (tällä hetkellä).
Minulle, queerfanina, tärkeimmät sarjakuvat puolestaan ovat Kieron Gillenin ja Simon Spurrierin Doctor Aphra, sekä Alyssa Wongin Chelli Lona Aphran tarinaa myöhemmin jatkanut sarjakuva, myöskin nimeltään Doctor Aphra. Chelli Aphra on kaaottinen, moraalisesti kyseenalainen, hulvaton, emotionaalisesti lukkiutunut ja satunnaisesta hirveydestään huolimatta aina rakastettava arkeologi, joka sinkoilee ympäri galaksia joutuen kaikenlaisiin kummallisiin tilanteisiin. Hän palvelee Darth Vaderia, kohtaa älyllisen sienen, varastaa kirottuja sormuksia ja joutuu muinaisen voiman valtaamaksi. Aphra on myös avoimesti lesbo, ja sarjakuvissa seurataan hänen monimutkaisia, upeasti rakennettuja romanssejaan useammankin naisen kanssa (Aphra ja Sana ovat yksi uuden kaanonin parhaimmista rakkaustarinoista!). Aphra on kaikkea muuta kuin täydellinen sankari, eikä hän ole roolimalli, ja se hänessä on juuri parasta. Alyssa Wongin sarjakuva ei kuitenkaan kerro vain rakastamastamme kaaottisesta avaruuslesbosta, vaan hahmokaartiin kuuluu myös lukuisia muita queerhahmoja, kuten muunsukupuolinen Kho Phon Farrus ja toisiinsa ihastuneet, mutta toisiaan myös vähän vihaavat pojat Ariole Yu ja Just Lucky. Wongin sarjakuvan lukeminen on aina maagista: tarinassa ei ole vain yksi homo, vaan homoja on joka puolella!
Star Wars -kirjallisuudesta löytyy tarinoita vaikka minkälaiselle ihmiselle. Aseksuaaleille ja aromantikoille sankareita löytyy muun muassa Delilah Dawsonin Black Spire -teoksesta ja Claudia Grayn Into the Dark -teoksesta. Chuck Wendig kirjoitti kauniin ja koskettavan miesten välisen rakkaustarinan Aftermath-trilogiassaan. Biseksuaaleja päähenkilöitä löytyy Alphabet Squadron -trilogiasta ja queertytöille samaistumisen kohteita löytyy useampikin E.K. Johnstonin Padmé-trilogiasta, joka alkaa kirjalla Queen's Shadow. Trans- ja muunsukupuolisia hahmoja voit seurata muun muassa Emma Mieko Candonin Ronin-teoksessa (Star Wars: Visions -animen inspiroima, ei kaanoniin sijoittuva, mutta silti mainio, kirja). Doctor Aphra -sarjakuvien ohella queerhahmoja löytyy muun muassa Ethan Sacksin Bounty Hunters- ja Justina Irelandin Sana Starros -sarjakuvista. On ihanaa, että voin listata näin monta queerhahmoja sisältävää sarjakuvaa ja kirjaa mainitsematta silti kaikkia.
Queerfanina Star Wars saattaa turhauttaa minua välillä. Mutta sitten muistan, kuinka kirjailijat ja sarjakuvataiteilijat antavat meille jatkuvasti uusia upeita hahmoja ja romansseja, ja pitävät huolen siitä, etteivät queerfanit jää vaille sankareita. Se piristää minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti