Paras leffa, salainen pahe, huippuohjaaja ja paljon muuta – The Movie Tag (1/2)

Tänään on aika puhua leffoista, ohjaajista, salaisista paheista, lempinäyttelijöistä ja sen sellaisesta! En puhu leffoista tarpeeksi tässä blogissa joten siispä etsin käsiini tagin, jossa voin puhua kerralla useammasta ja hieman valottaa leffamakuani.

En valitettavasti löytänyt, kuka loi The Movie Tagin, mutta sain kysymykset YouTubesta kanavalta Gabbyreads! Olen suomentanut kyssärit itse. Tässä tagissa on yhteensä 20 kysymystä ja tässä postauksessa vastaan ekaan kymmeneen. Jatko-osa tulee pian!

1. Favorite movie of all time? / Lempparileffa ikinä?

Alkuperäisen Star Wars -trilogian viimeinen elokuva Jedin paluu on ehdottomasti suosikkielokuvani ikinä. Siinä tasapainotellaan täydellisesti hulvattoman ja sydäntäsärkevän välillä – aina kun katson sen, nauran kippurassa sekä pyyhin silmiäni. Luke on minulle kaikista fiktiivisistä hahmoista rakkain ja hänen tarinansa tuodaan upeaan päätökseen Jedin paluussa. Lisäksi, leffan lopputaistelu, jota käydään avaruudessa aluksin ja laserein, metsikössä kera murhakarhujen ja kolmen miehen välisenä psykologisena mittelönä massamurha-asemalla, on aivan huikea kokonaisuus.

2. Favorite scene from that movie? / Paras kohtaus tuosta leffasta?

Jokainen Luken ja Vaderin välinen kohtaus on kultaa, mutta ehkä kaikista eniten minua koskettaa kohtaus, jossa Vader pyytää saada nähden Luken omilla silmillään. Kohtaus on aika lyhyt, mutta siinä kiteytyy niin monet Star Warsin keskeiset teemat: perhe, rakkauden kyky voittaa pimeys, toivo ja ihmisen kyky muuttaa elämänsä ja olla parempi kuin aiemmin. Mark Hamill tekee loistavaa työtä tuossa kohtauksessa – katsoja voi tuntea Luken herkkyyden, rakkauden ja epätoivon hänen raahatessaan isäänsä kohti alustaan ja vannoessaan tälle, ettei jätä tätä. Tämä hetki on myös riipaisevan kaunis päätös Anakinin tarinalle. Hän teki elämässään niin paljon pahaa, mutta hän myös kärsi paljon. Tuona hetkenä hän saa olla oma itsensä poikansa kanssa, katsoa tätä omine silmineen ja näyttää tälle, kuinka paljon hän rakasti tätä, vaikka he eivät koskaan saaneet todella olla yhdessä. Hän saa kuolla tietäen, että teki jotain oikein.

3. Favorite actors / actresses? / Lemppari näyttelijä/näyttelijätär?

Suosikkinaisnäyttelijäni on Keira Knightley. Olen nähnyt 22 elokuvaa, jossa hän esiintyy ja hän on aina ollut vaikuttava. Kaikki elokuvat eivät ole tarinoina kummoisia (kukaan näyttelijä ei ole niin onnekas, että kaikki hänen leffansa olisivat huikeita), mutta minusta ei ole vielä koskaan tuntunut, että hän olisi todella mokannut roolityönsä. Hän on todella taitava näyttelijä ja erityisesti pukudraaman kuningatar. Parhaimmillaan hän on mielestäni ollut elokuvissa Anna Karenina, Colette, Herttuatar ja tietenkin Pirates of the Caribbean -sarjassa. Kuvassa Knightley Colettessa!

Miesnäyttelijöistä suosikkini on Oscar Isaac. Hänet puolestaan olen nähnyt 23 leffassa/sarjassa, ja joka kerta hän on tehnyt minuun vaikutuksen taidoillaan. Olen katsonut hänen vuokseen elokuvia, jotka eivät muuten olisi kiinnostaneet minua, ja monta leffaa, jotka nykyään ovat ikisuosikkejani, olen pistänyt pyörimään ihan vain hänen vuokseen. Isaac on niitä näyttelijöitä, joiden vuoksi menisin katsomaan ihan mitä tahansa, huolimatta arvosteluista tai genrestä. Lemppareitani häneltä ovat Ex Machina, Inside Llewyn Davis, Dyyni: Osa 1 ja Marvelin TV-sarja Moon Knight. Kuvassa Isaac Inside Llewyn Davisissa!

4. Most annoying actor / actress? / Ärsyttävin näyttelijä/näyttelijätär?

En ole koskaan ymmärtänyt Adam Driverin päälle. Hän on ihan hyvä näyttelijä, sitä en kiistä, mutta en vain jostain syystä oikein pidä hänestä. Valitettavasti osasyynä tähän saattaa olla se, etten kerrassaan sietänyt Kylo Renin hahmoa, mutta en sanoisi, että vain sen takia en pitäisi hänestä. En tiedä, en tiedä, kyseessä on jonkinlainen fiilispohjainen juttu. Kuvassa Driver Kylo Reninä!

5. Best director? / Paras ohjaaja?

Tällä hetkellä arvostan ehkä eniten Denis Villeneuven teoksia. Dyyni-elokuvat ovat loistavia adaptaatioita upeasta kirjasta, mutta ne ovat myös visuaaliselta ilmeeltään, näyttelijävalinnoiltaan, dialogiltaan ja tehosteiltaan upeimpia elokuvia genressään. Näin Blade Runner 2049:n vain kerran vuosia sitten, mutta muistan sen tehneen minuun myös vaikutuksen. Arrival on aivan huikea elokuva visuaalisesti sekä tarinankerronnallisesti. Muistan, että kun lopputekstit alkoivat pyöriä, istuin vain sohvallani monttu auki, aivan häkeltyneenä. Prisoners on huikean intensiivinen trilleri. Villeneuvella on oma vibansa ja näkökulmansa, ja odotan innolla mitä hän saa tulevaisuudessa aikaan. Kuvassa Villeneuve Javier Bardemin kanssa Dyyniä tekemässä!

6. Favorite guilty pleasure film? / Salainen pahe?

En kuvailisi mitään elokuvaa, kirjaa tai sarjaa josta nautin "salaisena paheena", koska en kerrassaan ymmärrä, miksi häpeäisin jotain sen takia, että pidän siitä. Toki, kaikki mitä rakastan ei aina ole objektiivisesti kovin laadukasta, mutta en silti häpeile niitä. Häpeilen elämässäni jo ihan tarpeeksi muita juttuja, fiktion ei tarvitse olla osa sitä sotkua. En siis osaa vastata tähän.

7. Favorite tear-jerker? / Kyyneliä nostattava suosikki?

Tässä kysymyksessä etsitään varmaan parasta elokuvaa, joka saa minut aina itkemään tai on yleisesti vain ankea – tarina, jolla pyritään herättämään ihmisten tunteita. Tässä tapauksessa vastaukseni on oltava Brokeback Mountain. Tämä kirottu mestariteos on saanut minut itkemään niin monta kertaa – jopa Gustavo Santaolallan upean musiikin kuuleminen riittää saamaan minut herkistymään. Brokeback Mountain on mielestäni yksin elokuvahistorian upeimmista elokuvista. Sen tarina on riipaiseva, jokainen näyttelijä tekee mestarillista työtä (erityinen hatunnosto luonnollisesti Heath Ledgerille ja Jake Gyllenhaalille – he ovat maagisia!), sen musiikki on lumoavaa ja keskeinen rakkaustarina on kaikkine ongelmineen jotain todella kaunista ja koskettavaa.  Vollotan joka kerta. 

8. Character from a movie that scared you? / Hahmo, joka pelotti sinua?

Tämä vastaus saattaa olla hieman kummallinen, mutta eihän siinä, totta mikä totta. Vuoden 2007 versiossa Agatha Christien tarinasta Neiti Marple koston jumalattarena Amanda Burtonin esittämä Sisar Clotilde, nunna, paljastuu murhaajaksi. Jokin tuossa nunnassa pelästytti minut aivan tyystin ja olen siitä lähtien aina hieman vierastanut perinteisiä katolisia nunnia. Naurettavaa, tiedän. Olin tuon leffan nähdessäni myös ainakin 10-vuotias, eikä elokuva edes ole mitenkään karmaiseva, mutta ei voi mitään. Pelkäsin Sisar Clotildea tosissani. Katsoin leffan pari vuotta sitten äitini kanssa pitkästä aikaa, ja vaikka Clotilde ei enää ole minusta muita Marple-murhaajia hirveämpi, tunsin silti vivahteita siitä lapsenomaisesta pelosta, jolla häntä aiemmin katselin.

9. Movie you love that everyone hates? / Ei-suosittu leffa josta tykkäät?

Marvelin vuonna 2023 julkaistu elokuva The Marvels ei saanut kriitikoilta hirveän hyvää palautetta, eikä sen lipputulot olleet – Marvelin tasolla – hyvät. Leffa sai myös internetissä paljon kuraa, erityisesti seksistisiltä ja rasistisilta "faneilta", mutta ne kommentit jätettäköön omaan arvoonsa. Minusta The Marvels, joka kertoo Carol Danversista, Kamala Khanista ja Monica Rambeausta, oli todella hauska ja kepeä elokuva, jossa oli kuitenkin juuri tarpeeksi tunteikkaita hetkiä mukana. Hekotin äitini kanssa kuollakseni Kamalan perheen toilailuille, Goose-kissan yllättävälle jälkikasvulle ja keskeisen trion oikukkaalle suhteelle. Ei The Marvels mikään mestariteos ole, eikä se yllä Marvelin parhaimmistoon, mutta viihdyin sen parissa oikein mukavasti ja tulen ehdottomasti katsomaan sen uudelleen.

10. Movie you hate that everyone loves? / Suosittu leffa josta et pidä?

En sanoisi, että vihasin tätä elokuvaa, mutta mielestäni se ei todellakaan ansainnut kaikkea saamaansa hypeä. Minusta se oli todella tylsä. Tämä elokuva on Matt Reevesin ohjaama The Batman. Olen semi-iso DC fani ja vaikka Batman ei ole koskaan ollut lempihahmojani, olen katsonut monia Batman-elokuvia ja nauttinut niistä. The Batman on niistä heikoin. Minä tykkään supersankarileffoistani enemmän silloin, kun ne syleilevät sarjakuvien reikäpäisyyttä, eivätkä tee niistä ns. realistisia. Batman erityisesti on hahmo, jossa mennään helposti ylidramaattisuuden ja ylenpalttisen synkeyden puolelle, ja The Batmanissa en pitänyt juuri tästä. Leffan Kissanainen oli myös tuskallisen kliseinen ja aika tylsä.