Kreikkalainen mytologia on minulle kovin rakasta, ja olen pienestä asti ollut kiinnostunut tämän historiallisen kulttuurin tavoista, tarinoista ja historiasta.
Nämä viisi teosta käsittelevät mielestäni upeasti mytologiaa ja luovat vanhojen tarinoiden pohjalta upeasti uuden version. Suosittelisin näitä kelle tahansa, jota kiinnostaa kreikkalainen mytologia.
1. The Song of Achilles (Madeline Miller)
The Song of Achilles on yksi suosituimpia ja tunnetuimpia tuoreita uudelleenkerrontoja Troijan sodasta, enkä minä todellakaan aio väittää etteikö TSOA ansaitsisi kaikkea saamaansa kunnioitusta. Kun ensimmäisen kerran luin teoksen, itkin niin kovaa, että äitini luuli minun sairastuneen, enkä muistaakseni hymyillyt tai nauranut lähes viikkoon. Voi siis sanoa, että teos teki minuun suuren vaikutuksen.
Madeline Miller kertoo teoksessaan kauniin ja sydäntäsärkevän rakkaustarinan. Achilles ja Patroclus ovat yksi kirjallisuuden historian parhaimpia, koskettavimpia rakkaustarinoita, enkä aio koskaan kuunnella vastaväitteitä. Upean rakkaustarinan ohella, teoksessa pohditaan mielenkiintoisella tavalla kohtalon, maineen ja sankaruuden teemoja.
The Song of Achilles on mielestäni aika hyvä paikka aloittaa lukemaan kreikkalaisiin myytteihin pohjaavia teoksia, koska Troijan sota on vähemmän myytteihin perehtyneelle usein jossain määrin tuttu, Millerin proosa on mukaansatempaava ja kaunista, ja teoksesta löytyy kaikkea hauskaa: sotaa, rakkautta, fantasiaelementtejä, hetkiä jotka tarttuvat sieluusi ja tallovat sen myttyyn...
2. Clytemnestra (Costanza Casati)
Teoksen nimikkohenkilö on mieleenpainuva, moniulotteinen ja kirjan edetessä hänet oppii tuntemaan niin syvällisesti, ettei lukija voi olla kannustamatta häntä hänen kaikessa verisyydessään. Teos ei silottele hänen huonoimpia piirteitään ja julmimpia tekojaan, mutta se tarjoaa lukijalle mahdollisuuden ymmärtää miksi Clytemnestra tekee mitä tekee.
Ehdottomasti suosikkiaspektejani teoksessa oli myös se, miten se tarjoaa hyvin intiimin kuvan Spartan kuningasperheestä. Monet muut Clytemnestraan keskittyvät teokset eivät sisällä esimerkiksi tämän veljiä Polluxia ja Castoria, eikä keskity kovinkaan syvällisesti Clytemnestran ja tämän siskon Helenin (kyllä, Troijan Helenan) suhteeseen. Casatin teos alkaa Clytemnestran lapsuudesta, ja kehittää sisaruskatraan ja heidän vanhempiensa suhdetta halki vuosien hyvin mielenkiintoisella tavalla.
Helen on yksi minulle rakkaimpia mytologisia hahmoja. Hän oli teoksessa myös mainio!
3. Circe (Madeline Miller)
Madeline Millerin kakkosteos, Circe, on kirja, johon kannattaa tarttua jos mytologian fantastisemmat, jumalkeskeisemmät tarinat kiinnostavat sinua eniten. Protagonisti Circen elämä on täynnä jumalia, nymfejä, merihirviöitä, miehiä muuttumassa sikoiksi ja taikuutta. Jos sinua on myös koskaan mietityttänyt miten Minotaurus syntyi, tämä teos antaa sinulle vastauksen tuohon kysymykseen.
Circe on feministisellä otteella kirjoitettu hyvin kunnianhimoinen teos. Miller onnistui kirjassaan yhdistämään niin monta pientä tarinaa – Circe esiintyy lukuisissa myyteissä ja alkuperäisteksteissä, mutta hänellä ei ole yhtä yksittäistä teosta, joka kertoisi hänen tarinansa, ei ennen Milleriä – ja luomaan niistä yhtenäisen, koskettavan kertomuksen naisesta, joka luo itsestään jotain ennennäkemätöntä.
Taikuuden kuvaus on yksi teoksen voimakkaimpia puolia. Circen taikuus ei ole luontaista, eikä hän vain näpäytä sormiaan ja saa asioita tapahtumaan. Ehei. Taikuus on työtä ja taidetta.
PS. Jos olet lukenut The Song of Achilles -kirjan ja mietit jaksatko lukea Circen, suosittelisin ehdottomasti nappaamaan tämän kirjan. Sen lisäksi, että teos on mahtava itsessään, sisältää se myös muutaman mielenkiintoisen kohdan Achilles ja Patroclus -faneille!
4. A Thousand Ships (Natalie Haynes)
Natalie Haynesin A Thousand Ships on hyvin, hyvin kunnianhimoinen, eeppinen teos. Se kertoo Troijan sodan tarinan alusta loppuun lukuisien naishahmojen näkökulmasta. Äänensä saavat kuuluviin jumalattaret, kuolevaiset, sankarittaret, niin troijalaiset kuin kreikkalaisetkin naiset. Näkökulmia on kymmeniä, mutta yhdessä ne kertovat Troijan tarinan upealla, mieleenpainuvalla tavalla.
A Thousand Ships on hyvin synkkä ja masentava kertomus, mikä ei yllätä ketään, onhan kyseessä tarina mytologian verisimmästä sodasta, mutta Haynes onnistuu nivomaan tähän traagiseen tarinaan huumoria, kepeyttä ja lämpöä sortumatta koskaan vitsailemaan mauttomasti vakavilla, karmeilla asioilla. Haynes toimi aikanaan koomikkona, ja hänen tapansa käyttää huumoria kielii nokkelasta ja taitavasta sanasepästä.
A Thousand Ships on hyvä vastapaino lukuisille mieskeskeisille Troijan sota -kertomuksille, ja muistuttaa lukijalleen, että naisilla oli merkittävä rooli sodassa (Mikä laukaisi koko roskan? Tympiintynyt jumalatar viskasi kultaisen omenan häihin) ja, että vaikka naisia ei kummemmin sotatantereella nähty, kosketti Troijan sota naisia yhtälailla kuin miehiäkin.
5. Great Goddesses: Life Lessons from Myths and Monsters (Nikita Gill)
Teoksessa on vahvasti feministinen ote ja se pyrkii kuvittelemaan erityisesti mytologisten naisten tarinat uudelleen, etsien niistä voimaannuttavia piirteitä.
Gillin runous on hyvin helppolukuista – kyseessä ei ole metaforia pursuava, hankalasti tulkittava runokokoelma – joten voin suositella sitä ilolla kelle tahansa. Lukiessani Gillin runoja minusta tuntui usein kuin lukisin novelleja tai satuja, mutta vain runomuodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti